Kun paluu töihin sujuu hyvin, kaikki hyötyvät

Työterveyshuoto ja julkinen terveydenhuolto ovat tehostaneet yhteistyötään. TYÖOTE-tomintamallissa työterveyshuolto ottaa vastuun potilaan työkyvyn arvioinnista ja tukemisesta esimerkiksi leikkauksen jälkeen.
Luokanopettaja Kalle Lehtinen

Kalle Lehtinen työskentelee luokanopettajana Kirkonkylän koulussa Salossa. (kuva Nina Kaverinen)

Pystyisinpä vielä joskus pukemaan kengät jalkaan normaalisti, mietti luokanopettaja Kalle Lehtinen ennen lähtöä leikkaukseen. Hän oli kärsinyt puoli vuotta hermokivusta, joka säteili oikeasta reidestä alaspäin. Loppuaikoina särky oli jatkuvaa.

Kivun aiheutti välilevyn pullistuma alaselässä. Vaiva hankaloitti elämää, vaikka Lehtinen pystyikin käymään töissä salolaisessa Kirkonkylän koulussa. Varsinkin kumartuminen ja kyykkyyn meneminen tuottivat vaikeuksia.

”Ajattelin pitkään, että kipu menee ohi ilman leikkausta, mutta ei se mennyt.”

Selkä leikattiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) selkäkeskuksessa. Leikkaus onnistui hyvin. Tyksin lääkäri kirjoitti kahden viikon sairausloman ja lähetteen Lehtisen omaan työterveyshuoltoon, Länsirannikon Työterveyteen.

Työhönpaluun ajankohtaa mietitään työterveyshuollossa

Kalle Lehtisen tapauksessa noudatettiin TYÖOTE-toimintamallia. Se parantaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.

Mallin mukaan työterveyshuolto ottaa vastuun potilaan työkyvyn arvioinnista ja huolehtii jatkotoimista. Työterveyshuollossa mietitään työhönpaluun ajankohtaa ja tarvittaessa pohditaan työntekijän ja työnantajan kanssa keinoja, joilla paluuta tuetaan.

Työterveyslääkärin vastaanotolla päädyttiin siihen, että Lehtinen olisi poissa töistä vielä toiset kaksi viikkoa. Hän sai myös lähetteen työfysioterapeutille.

”Toipumiseni oli edennyt hyvin, mutta istuminen oli hankalaa. Kuljen 50 kilometrin työmatkani autolla, joten päivittäin tulee istuttua paljon.”

Työntekijä on poissa töistä tarpeen mukaan, ei varmuuden vuoksi

TYÖOTE-malli on ollut pisimpään käytössä Keski-Suomessa. Nyt sitä käytetään koko Suomessa vähintään yhdessä sairausryhmässä.

Työterveyslaitos levittää toimintamallia ja edistää sen vakiintumista hyvinvointialueille. Ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta kertoo, että malli on tutkitusti lyhentänyt sairauspoissaoloja. Se ei tarkoita, että työntekijät patistettaisiin töihin liian aikaisin.

”Ennen oli tyypillistä, että leikkauspotilaille kirjoitettiin sairaalassa pitkä sairauspoissaolo – varmuuden vuoksi. Nyt työhön palaamista pohditaan työterveyshuollossa yksilöllisesti, tarpeen mukaan”, Kangas sanoo.

Toipilasajan pituus vaihtelee paljon esimerkiksi lonkkaleikkauksen jälkeen. Joku pystyy palaamaan töihin alle kuukaudessa ja jonkun toisen kuntoutumiseen menee yli puoli vuotta.

Työn muokkaaminen helpottaa ja keventää paluuta

Pauliina Kankaan mukaan TYÖOTE-mallista hyötyvät kaikki osapuolet – työntekijä, työnantaja, julkinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto:

Työntekijä ei jää yksin, vaan hänen toipumistaan ja työhönpaluutaan tuetaan. Työnantajan tarve käyttää sijaisia vähenee. Julkinen terveydenhuolto saa keskittyä perustehtäväänsä. Työterveyshuolto pääsee ajoissa järjestelemään työntekijän paluuta töihin.

Kangas huomauttaa, että työkyvyn arviointi ja tukeminen ovat työterveyshuollon ydinosaamista.

”Työterveyshuollolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan. Se antaa hyvät mahdollisuudet muokata työtä yhdessä niin, että se vastaa työntekijän työkykyä.”

Työhönpaluuta voi helpottaa esimerkiksi näillä keinoilla:

  • Työajan lyhentäminen
  • Mahdollisuus tehdä etätyötä
  • Fyysisesti raskaimpien työtehtävien rajaaminen pois
  • Yksintyöskentelyn tai yötyön välttäminen
  • Apuvälineet
  • Parityöskentely tai avun saaminen työkavereilta
  • Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä (toinen työ omassa organisaatiossa)

Liikunta on edistänyt kuntoutumista leikkauksen jälkeen

Luokanopettaja Kalle Lehtinen palasi töihin kuukauden kuluttua välilevyn pullistuman leikkauksesta. Siitä on kolmisen kuukautta. Hän on pärjännyt töissä hyvin, mutta istuminen ei ole vieläkään hänen lempijuttujaan.

”Onneksi meillä on uusi koulu ja sähköisesti säädettävät pöydät. Nostin pöydän ylös, heivasin tuolin pois ja hoidan seisten kaikki pöydän ääressä tehtävät hommat.”

Liikunta on edistänyt kuntoutumista. Ensin Lehtinen aloitti kävelylenkit ja siirtyi sitten hiljalleen juoksuun. Joitain liikkeitä hän välttää. Esimerkiksi koulun liikuntatunneilla hän ei mielellään näytä oppilaille, miten rekillä tehdään kieppi. 

”Näin jälkeenpäin tiedostan, kuinka paljon kipua minulla oli ennen leikkausta. Siihen ehkä turtui. Kuinka kiva olotila tämä onkaan, ettei koko ajan satu. Nyt myös kenkien laittaminen jalkaan onnistuu.”

 

Aiheesta lisää:

TYÖOTE tukee työkykyä ja lisää tuottavuutta

TYÖOTE-tietopaketti terveydenhuollon ammattilaisille

Politiikkasuositus: Työkykyä ja tuottavuutta hyvinvointialueille sote-toimijoiden yhteistyöllä

Jaa sisältö somessa!