35-vuotias kotipalvelun työntekijä istui lounastauollaan hämärässä työpaikan taukotilassa. Hän siemaili jäähtynyttä kahviaan muumihahmoin koristellusta kahvikupistaan.
Aamupäivällä työntekijä oli kohdannut 25 eri tavalla apua tarvitsevaa asiakasta ja auttanut heitä päivän käynnistymisessä. Aamulääkkeiden jakoa, aamupalan tarjolle laittamista, pukeutumisessa avustamista ja asiakkaiden tärkeimpien kuulumisten rekisteröimistä sekä kuulluksi tulemisen vahvistamista.
Useiden kuukausien ajan mieltä oli kaivertanut riittämättömyyden tunne. Jatkuva kiire, työn pakkotahtisuus ja pidempää kohtaamista odottavat asiakkaat saivat työpäivät tuntumaan ahdistavilta. Yöunikin oli jäänyt vähälle.
Työn pakkotahtisuus ei ollut ainoa työntekijän arkea kuormittava tekijä. Kahdeksanvuotias tytär oli kärsinyt jo pitkään koulukiusaamisesta, mikä ei ollut loppunut koulun vaihtoonkaan. Työntekijän yksinasuva äiti oli murtanut lonkkansa alkutalvesta. Kauppareissut ja ruuanlaitto omalle äidille pidensivät muiden auttamiseen liittyvää tekemisen määrää yli oman jaksamisen.
”Miten sulla menee?”
Esihenkilön työntekijälle kehityskeskustelussa tekemä kysymys ”miten sulla menee”, sai työntekijän purskahtamaan itkuun. ”Mä en jaksa tätä”, työntekijä sai sanottua itkun lomasta.
Kehityskeskusteluissa saattaa nousta esille monenlaisia kysymyksiä, haasteita ja odotuksia esihenkilölle. Työntekijän tunteenpurkaus on vahva osoitus luottamuksesta ja toiveesta saada apua esihenkilöltä haastavassa tilanteessa.
Miten esihenkilö ottaa työntekijän luottamuksen osoituksen vastaan? Onko hänellä keinoja tukea työntekijää ja auttaa jaksamaan? Työntekijän kuuleminen, arvostusta osoittava käytös ja luottamusta huokuva asenne ovat ensisijaisia asioita onnistuneessa kehityskeskustelussa.
Toimiva kehityskeskustelu auttaa jaksamaan
Kehityskeskusteluissa työntekijä voi nostaa työn tekemiseen liittyviä onnistumisia ja haasteita esille. Toimivat kehityskeskustelut voivat auttaa työntekijää jaksamaan työssään, ja ne toimivat siten työhön kytkeytyvän kuntoutuksen käynnistymisessä.
Jos kehityskeskustelun lisäksi tarvitaan muita keinoja, esihenkilön ei tarvitse yksin ratkaista monitahoisia ongelmia, sillä tukea on saatavilla. Hankkeessa Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (Kuura) tuotamme työpaikoille ja esihenkilöille tietopaketin, josta löytyy keinoja työkyvyn tukemiseen haastavissakin tilanteissa.
Kirjoittaja: Kimmo Tarvainen
Lisätietoja: Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä, Kuura (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi