Työterveyslaitoksen mediatiedote 5.1.2022
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa analysoitiin sekä määrällistä (Helsinki Health Study) että laadullista aineistoa. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin työterveyshuollon henkilökuntaa haastattelemalla.
Vuonna 2016 käynnistettyä interventiota pidettiin organisaatiossa onnistuneena. Lääkärit kertoivat arvostavansa suosituksia ja pitävänsä niitä luotettavina. Suosituksien käyttöönottoa tukivat lääkärien saama tieto suosituksista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä arviot suositusten hyödyllisyydestä. Lääkäreillä täytyi olla myös tilaisuuksia toimia suositusten mukaisesti. Puute vastaanottoajoista saattoi johtaa tarpeettoman pitkiin sairauspoissaoloihin.
Tutkimuksen mukaan sairausryhmäkohtaisten kiputilan hoitoa ja sairauspoissaolojen kirjoittamista koskevien suositusten käyttöönotto Helsingin kaupungin työterveyshuollossa oli yhteydessä työntekijöiden sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaolojen määrä laski selvästi, kun interventiota seuranneita vuosia verrattiin sitä edeltäneeseen aikaan, mutta lasku tasoittui hieman pidemmällä aikavälillä.
Rekisteritutkimuksen otokseen poimittiin kaikki Helsingin kaupungilla vuosina 2013–2018 työskennelleet työntekijät (86 970 työntekijää ja yli 3 miljoonaa sairauspoissaolopäivää). Rekisterianalyysissa hyödynnettiin sekä työnantajan että kansallisista rekistereistä saatua tietoa. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2019–2020 haastatellen työterveyshuollon henkilökuntaa.
– Tutkimuksemme tulokset vahvistavat tutkimusorganisaatiossa aiemmin tehtyjä havaintoja intervention vaikutuksista. Keskeytetty aikasarja-analyysi rekisteriaineistossa osoitti työterveyshuollosta kirjoitetuissa sairauspoissaolopäivissä ja -jaksoissa laskevan kehityksen intervention jälkeen, tutkijat toteavat.
Tutkimushaastattelujen mukaan sairauspoissaoloihin vaikuttivat monet tekijät lääkäreiden toiminnan ohella. Sairauspoissaolojen hallinnan kannalta keskeisiä tekijöitä olivat muun muassa työterveyshuollon sisäinen rakenne ja moniammatillinen toimintamalli sekä kehittämismyönteinen kulttuuri ja fysioterapeuttien suoravastaanottokäytäntö. Myös työnantajaorganisaation kanssa tehtävä yhteistyö ja työntekijöiden myönteinen suhtautuminen sairauspoissaolon vaihtoehtoihin vaikuttivat poissaolojen määrään.
Tutkimushankkeen tulokset korostavat interventioiden käyttöönoton aktiivista seuraamista ja hyvien toimintatapojen juurruttamista organisaatioon, jotta tulokset eivät jää lyhytaikaisiksi. Uudet käytännöt tulisi saada osaksi organisaation olemassa olevia toimintamalleja.
Tutkimusta rahoittivat Kela ja Työsuojelurahasto.
Tutustu
Raportti (suomeksi):
Kausto J, Horppu R, Rosenström T, Väänänen A. Lääkäreiden ohjeistaminen työterveyshuollossa: monimenetelmätutkimus kunta-alalla (julkari.fi)
Tieteellinen artikkeli (englanniksi):
Kausto J, Rosenström T, Ervasti J, Pietiläinen O, Kaila-Kangas L, Rahkonen O, Harkko J, Väänänen A, Kouvonen A, Lallukka T. Intervention targeted at physicians’ treatment of musculoskeletal disorders and sickness certification: an interrupted time series analysis | BMJ Open
Lisätietoja:
Johanna Kausto, erikoistutkija, Työterveyslaitos (rekisteritutkimus)
puh. +358 30 474 2509, johanna.kausto [at] ttl.fi (johanna[dot]kausto[at]ttl[dot]fi)
Ritva Horppu, erityisasiantuntija Työterveyslaitos (haastattelututkimus)
puh: +358 30 474 277, ritva.horppu [at] ttl.fi (ritva[dot]horppu[at]ttl[dot]fi)
Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
puh +358 30 474 2435, ari.vaananen [at] ttl.fi (ari[dot]vaananen[at]ttl[dot]fi)
