Työvuorosuositusten hyödyntäminen vähensi työtapaturmia kaupunkien sotepalveluissa jopa viidenneksellä

Työterveyslaitoksen työaikojen liikennevalo -suositukset on liitetty osaksi vuorosuunnittelua monissa kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä eri puolilla Suomea hyvin tuloksin. Viiden vuoden seurantatutkimus osoittaa, että suositusten hyödyntäminen on vähentänyt työaikojen kuormittavuutta. Kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön työtapaturmat vähenivät jopa viidenneksellä.
Lääkäri ja hoitaja katsovat tietokoneen ruutua.
Henkilökuva Mikko Härmä
Mikko Härmä
tutkimusprofessori
Rahman Shiri
johtava tutkija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.11.2022 

Kuormittavien vuorojärjestelmien tiedetään lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien sekä muun muassa rintasyöpään sairastumisen riskiä sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. Vuorotyön kuormittavuutta voidaan kuitenkin vähentää hyvällä vuorosuunnittelulla. 

Hyvää vuoroergonomiaa tukevat Työterveyslaitoksen Työaikojen liikennevalo -suositukset ovat olleet osana vuoroergonomian tarkastustoiminnallisuutta Titania®-vuorosuunnitteluohjelmistosta vuodesta 2015 lähtien. Tuoreimmassa tänään julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin vuoroergonomian tarkastamisen vaikutusta työtapaturmiin.

Työtapaturmat vähenivät suositusten johdosta kaupungeissa 

Vajaan 30 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijän aineistossa oli yhteensä 4102 työtapaturmaa vuosien 2015-2018 aikana. Niillä, joilla vuoroergonomia oli tarkastettu Työaikojen liikennevalojen mukaan, sattui vähemmän kaatumiseen liittyviä sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. 

Kaupungeissa, joissa vuoroergonomian tarkastamiseen käytettiin yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin sairaanhoitopiireissä, työajalla sattuneita työtapaturmia oli vuoroergonomiaa noudattavilla lähes viidenneksen vähemmän. Kaatumisesta tai liukastumisesta johtuvia työtapaturmia sattui neljänneksen vähemmän kuin niillä, joiden työvuoroja ei ollut tarkastettu Työaikojen liikennevalomallin mukaan. Monimuuttujamallissa otettiin huomioon ryhmien väliset erot iässä, sukupuolessa, työsuhteissa, yötyössä ja erityyppisten vuorosuunnittelu -ohjelmistojen käytössä. 

– Tutkimme myös epäsuoria vaikutusmekanismeja tapaturmariskin vähenemisessä. Ne liittyivät vahvimmin palautumiseen liittyviin työaikapiirteisiin, kuten lisävapaapäiviin työvuorojen välillä ja pitkien yövuoroputkien vähenemiseen, toteaa johtava tutkija Rahman Shiri Työterveyslaitoksesta. 

– Palautumisen yhteys työturvallisuuteen saattaa liittyä unen pidentymiseen. Olemme havainneet toisessa tänä vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa, että unen lyheneminen lisää juuri kaatumiseen liittyviä työtapaturmia, toteaa hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta. 

Työaikojen liikennevalomallin käyttö on yleistynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa 

Työterveyslaitos tutki myös Työaikojen liikennevalo -suositusten käytön levinneisyyttä ja vaikutuksia työaikoihin Suomessa. Työaikojen liikennevalo-suositukset ovat olleet osana vuoroergonomian tarkastustoiminnallisuutta Titania®-vuorosuunnitteluohjelmistosta vuodesta 2015 lähtien.  

Tulosten mukaan vuorosuunnittelijat tarkastivat ja korjasivat vuoroergonomiaa Työterveyslaitoksen suositusten mukaan säännöllisesti viidesosalla koko aineistosta (yli 36 000 työntekijää) vuosien 2015-2019 aikana, mutta ainakin yhdessä vuorolistassa tarkastusta tehtiin lähes kaikilla (96%). 

Vuoroergonomian säännöllinen korjaaminen tarkistusohjelman avulla vähensi ei-käyttäjiin verrattuna lyhyitä vuorovälejä ja pitkiä työvuoro- ja yövuoroputkia, jotka erityisesti aiheuttavat vuorotyössä terveyshaittoja. Toisaalta myös yksittäiset vapaapäivät lisääntyivät työvuoroputkien lyhentyessä.  

Kaupungeissa, joissa vuoroergonomian tarkastukseen käytettiin enemmän aikaa kuin sairaanhoitopiireissä, myös pitkät työvuorot vähenivät ja yövuorojen jälkeinen palautumisjakso piteni. 

–  Työaikojen liikennevaloilla voidaan työaikoja keventää selvästikin, jos suositukset saadaan osaksi työvuorojen suunnitteluprosessia, tutkimusprofessori Mikko Härmä toteaa. – Organisaatioiden oma sitoutuminen työterveyttä tukevaan vuorosuunnitteluun on kuitenkin keskeistä. 

Hankkeen yksi kohdeorganisaatio, Helsingin kaupunki, on edistänyt hyvää vuoroergonomiaa jo vuosia ja vuoroergonomian tarkastaminen on Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa yleistä. 

– Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen paremmilla työajoilla on mielestäni tärkeää. Turvallisuuden näkökulmasta kaikkien kuormittavimpia työvuoroja joudutaan ajoittain myös karsimaan, arvioi Helsingin kaupungin henkilöstö- ja kehittämispalveluiden päällikkö Sari Kuoppamäki

Vuorotyö lisää terveysriskejä sosiaali- ja terveysalalla 

Sosiaali- ja terveysalalla (SOTE) käytettävä jaksotyö on usein vuorotyötä, jolle on tyypillistä ilta- ja yötyö sekä työaikojen epäsäännöllisyys. Palautumisajat työvuorojen välillä ovat usein liian lyhyet. Työterveyslaitos on tutkinut paljon vuorotyöhön liittyviä terveysriskejä. Esimerkiksi tänä vuonna ilmestyneiden tutkimusten mukaan vuorotyö kaksinkertaistaa rintasyöpäriskin 50 vuotta tai sitä vanhemmilla naisilla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Runsaasti yötyötä sisältävä vuorotyö puolestaan lisää sekä sepelvaltimotaudin että aivoverisuonisairauksien riskiä. Vuorotyö lisää myös sairauspoissaoloja ja työtapaturmia. 

Tutustu aineistoon 

Työaikojen liikennevalomallin suositukset työaikoihin liittyvän kuormituksen arvioimiseksi 

Työaikojen liikennevalojen toteutuminen sote-sektorilla (tyoelamatieto.fi) 

Uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista – tutkijat päivittivät suosituksensa | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Yli 50-vuotiaille tulisi tarjota mahdollisuus yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen  | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Tutkimusartikkelit  

Shiri R, Turunen J, Karhula K, Koskinen A, Sallinen M, Ropponen A, Ervasti J, Härmä M. The association between the use of shift schedule evaluation tool with ergonomics recommendations and occupational injuries: A 4-year prospective cohort study among healthcare workers. Scan J Work Environ Health, published online 2022: https://www.sjweh.fi/article/4068 

Alhainen M, Härmä M, Pentti J, Ervasti JM, Kivimäki M, Vahtera J, Stenholm S. Sleep duration and sleep difficulties as predictors of occupational injuries: a cohort study. Occup Environ Med. 2022 Apr;79(4):224-232: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34650000/  

 

Bigert C, Kader M, Andersson T, Selander J, Bodin T, Gustavsson P, Härmä M, Ljungman P, Albin M. Night and shift work and incidence of cerebrovascular disease – a prospective cohort study of healthcare employees in Stockholm. Scand J Work Environ Health. 2022 Jan 1;48(1):31-40. doi: 10.5271/sjweh.3986: https://www.sjweh.fi/article/3986  

 

Härmä M, Shiri R, Ervasti J, Turunen J, Koskinen A, Ropponen A, Sallinen M. National recommendations for shift scheduling in healthcare: A 5-year prospective cohort study on working hour characteristics. International Journal of Nursing Studies 2022, 134, 104321: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35905662/  

 

Härmä M, Ojajärvi A, Koskinen. A,  Lie J-A, Hansen J. Shift work with and without night shifts and breast cancer risk in a cohort study from Finland. Occup Environ Med 2022 Aug 10;oemed-2022-108347: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35948413/   

 

Kader M, Selander J, Andersson T, Albin M, Bodin T, Härmä M, Ljungman P, Bigert C.  Night and shift work characteristics and incident ischemic heart disease and atrial fibrillation among healthcare employees - a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health. 2022 Sep 1;48(7):520-529. doi: 10.5271/sjweh.4045: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35723926/

Lisätiedot

Tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, puh. 040 544 2750, mikko.harma [at] ttl.fi (mikko[dot]harma[at]ttl[dot]fi)

Johtava tutkija Rahman Shiri, Työterveyslaitos, puh. 030 4742998, rahman.shiri [at] ttl.fi (rahman[dot]shiri[at]ttl[dot]fi)

Jaa sisältö somessa!