Hoivakodeissa asutaan selvästi lyhyemmän ajan kuin aiemmin

65 vuotta täyttäneet naiset viettävät nykyään 1,5 vuotta ja miehet noin 10 kuukautta jäljellä olevasta elinajastaan hoivakodissa.
Hoivakodin asukkaiden kahvihetki pöydän ääressä

65-vuotta täyttäneiden naisten ja miesten hoivakodeissa asuma aika on lyhentynyt merkittävästi vuosien 2008 ja 2018 välillä: Muutos kymmenen vuoden aikana oli naisilla noin neljä kuukautta ja miehillä yksi kuukausi. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka tehtiin Työterveyslaitoksen koordinoimassa LIFECON-hankkeessa.  

Asumisajan lyhentyminen johtuu pitkälti siitä, että pitkäaikaishoitoon siirtyminen on viivästynyt lähemmäksi kuolemaa.

- Tulokset heijastelevat kiristettyjä hoitoon pääsyn kriteerejä ja vanhusten huonompaa kuntoa hoivaan päästessä, sanoo tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.

Hoivakotiin tullaan aiempaa huonokuntoisempana

Vaikka hoivakotiin meno on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle koko tarkasteluajan, 2010-luvun taitteesta lähtien hoivaan siirtyminen on viivästynyt enemmän kuin terveydentila antaisi olettaa. Tämän seurauksena sekä kotona asuvat että hoivakotien asukkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia.

- Vaikeasti muistisairaan ei välttämättä ole turvallista asua kotona, Korhonen kertoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös siviilisäätyryhmien välisiä eroja. Naimisissa olevilla miehillä hoivakodin käyttö oli vähäisempää kuin muilla, eikä vastaavaa hoiva-ajan lyhentymistä havaittu.

- Vaimot todennäköisesti hoitavat miehiään, Korhonen toteaa.

Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineiston avulla yli 2 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä suomalaista vuosina 1999–2018. Henkilöiden siirtymiä kodin ja pitkäaikaishoidon välillä seurattiin Tilastokeskuksen väestörekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitorekisteritietojen avulla. Tutkimus on julkaistu The Journals of Gerontology, Series B: Psychological Sciences and Social Sciences -lehdessä.

Tutkimus toteutettiin osana DEMOGRAPHY-ohjelman LIFECON-hanketta , jossa tutkitaan Väestörakenteen muutoksen elämänkaari- ja talousvaikutuksia. Tutkimusta rahoitti strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. 

Artikkeli: Korhonen, K., Moustgaard, H., Murphy, M., & Martikainen, P. (2024). Trends in Life Expectancy in Residential Long-Term Care by Sociodemographic Position in 1999–2018: A Multistate Life Table Study of Finnish Older Adults. 
The Journals of Gerontology, Series B: Psychological Sciences and Social Sciences, gbae067.
https://doi.org/10.1093/geronb/gbae067

Lisätiedot

Kaarina Korhonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, Väestötieteen ja väestön terveyden instituutti
Puh. 050 3199388, kaarina.korhonen [at] helsinki.fi 

Helsingin yliopiston tiedote 18.6.2024: Hoivakodeissa asutaan selvästi lyhyemmän ajan kuin aiemmin

Jaa sisältö somessa!