Laatusuosituksesta keinoja iäkkäiden palveluissa työskentelevien työkyvyn parantamiseen

Iäkkäiden palveluissa työskentelevien työkyky on tärkeää ihan sinällään, mutta sen lisäksi se on hyvän hoidon, laadukkaiden palveluiden sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edellytys. Tuore iäkkäiden palveluihin liittyvä laatusuositus nostaakin työkyvyn parantamisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi.

Jaana Laitinen

tutkimusprofessori

Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 listaa työkyvyn parantamisen keinoiksi työhyvinvoinnin ja alan veto- ja pitovoiman lisäämisen, työaikojen ja työn muokkauksen, henkilöstön riittävyyden, johtamisen kehittämisen sekä työn mielekkyyden ja osaamisen.

– Laatusuosituksen yksi tärkeä viesti on, että meillä on monia keinoja parantaa työntekijöiden työkykyä ja alan veto- ja pitovoimaisuutta, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
– Nyt on tärkeää lähteä viemään näitä keinoja määrätietoisesti iäkkäiden palveluissa työskentelevien työhön, työpaikan rakenteisiin ja arjen käytäntöihin.

Myönteisiä asioita esille

Työterveyslaitoksesta laatusuosituksia ovat olleet mukana laatimassa tutkimusprofessori Jaana Laitinen ja vanhempi aisantuntija Tiina Koivisto. He haluavat korostaa, että iäkkäiden palveluissa työskentelevien työssä on paljon myönteisiä tekijöitä: asiakkaiden ja omaisten kohtaaminen ja heiltä saatu palaute, monipuolinen työnkuva, erilaiset työn sisällöt ja työtehtävät, kehittymis- ja etenemismahdollisuudet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.

– Jo näiden myönteisten asioiden esille tuominen lisää alan vetovoimaisuutta, sanoo Jaana Laitinen.
– On myös tärkeää huolehtia resurssien riittävyydestä ja edistää työhyvinvointia, jotta työurista saadaan mahdollisimman eheät ja pitkät.

Laatusuositukset iäkkäiden palveluissa työskentelevien työkyvyn parantamiseksi

Työhyvinvoinnin ja alan veto- ja pitovoiman lisääminen

Lisätään alan vetovoimaisuutta ja työhyvinvointia tuomalla esiin ikääntyvien hoitotyöstä ja hyvistä toimintakäytännöistä myönteisiä näkökulmia, esimerkiksi iäkkäiden palvelujen verkkosivuilla, mainoksissa ja esitteissä, alan ammattilehdissä ja laajasti yhteiskunnassa.
Kehitetään työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja työtä suunnitelmallisesti jatkuvana prosessina ja varataan siihen aikaa. Kehittäminen integroidaan kiinteäksi osaksi iäkkäiden palvelujen johtamista.
Kannustetaan työntekijöitä vaalimaan ja vahvistamaan omaa fyysistä toimintakykyään, mielen hyvinvointiaan ja terveyttään sekä työstä palautumistaan.
Tuetaan myönteisten kokemusten syntymistä alasta jo opintojen aikana. Tässä keskeistä on monipuolisen, laadukkaan ja hyvin ohjatun harjoittelun ja työssä oppimisen kehittämisen. Lisäksi opiskelijoiden kielituetun harjoittelun mahdollisuudet on hyvä hyödyntää.

Työajat ja työn muokkaus

Otetaan käyttöön rakenteet ja toimintakäytänteet, joilla parannetaan työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen, työaikoihinsa sekä työtä koskevaan päätöksentekoon.

Henkilöstön riittävyys

Monipuolistetaan iäkkäiden palvelujen henkilöstörakennetta ja osaamista lisäämällä henkilöstöön esimerkiksi geronomeja, sosionomeja, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, kuntoutuksen ohjaajia ja kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisia.
Luodaan rakenteet, joilla sovitaan työnjaosta ja selkeytetään perustehtävänkuvat työntekijöiden osaamisen, pätevyyden ja asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Johtamisen kehittäminen

Varmistetaan lähijohtamiseen riittävä resurssointi.
Vahvistetaan johtajien ja esihenkilöiden johtamis- ja työhyvinvointiosaamista uudella tutkimustiedolla sekä vahvistamalla valmentavaa johtamisosaamista
Sisällytetään työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen esihenkilöiden tehtävän vaativuusarviointikriteereihin.

Työurien mielekkyys ja osaaminen

Mahdollistetaan eettiset toimintatavat. Eettisen kuormituksen vähentämiseksi organisaatioissa sekä työyhteisöissä on vahvistettava toiminnan läpinäkyvyyttä ja lisättävä avointa, oikeudenmukaista keskustelua.
Kehitetään toimintamalleja, joiden avulla työyhteisössä jalostetaan iäkkäiden henkilöiden kokemuksesta ja uusien työntekijöiden tuoreista tiedoista yhteisiä toimintakäytänteitä työyksikköön sekä varmistetaan uusien ja kokemattomien työntekijöiden perehdytys ja tuki. Työyhteisöjen moninaisuuden merkitys ja eri koulutustaustaisten tuominen vanhustyöhön on tärkeää.
Osaamista johdetaan iäkkäiden palveluissa siten, että uusien työntekijöiden perehdytykselle on varattu riittävästi resursseja ja aikaa. Lisäksi koko henkilöstöä koskevalla täydennyskoulutussuunnitelmalla johdetaan työntekijöiden osaamisen kehittämistä.

Koko laatusuositus: Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 (Valtioneuvoston yhteinen julkaisuarkisto Valto)