Nuoruudessa koetut mielenterveysongelmat voivat johtaa rikkonaisempiin työuriin ja vähentää halukkuutta perheen perustamiseen

Uutinen 11.9.2024

Tutkijat peräänkuuluttavat erilaisia tukitoimia, jotta nuorten aikuisten hyvinvointi ja osallisuus voidaan turvata.

Viime vuonna noin 2 500 alle 30-vuotiasta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Se tarkoittaa melkein 7:ää nuorta aikuista joka päivä. Nuorten mielenterveyden ongelmia onkin luonnehdittu aikamme haasteeksi, hätähuudoksi yhteiskunnan muutoksen keskellä.  

DEMOGRAPHY Talks -webinaarissa 10.9.2024 pohdittiin, miten psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat heijastuvat nuorten aikuisten työuriin ja perheen perustamiseen.

– Nuoret, joilla on vakavia mielenterveyden häiriötä, ovat 20-vuotiaina selvästi useammin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella kuin ikätoverinsa, kertoi tutkijatohtori Joonas Pitkänen (LIFECON-hanke, Helsingin yliopisto).

Niiden nuorten, joilla on taustalla psykiatrisia sairaalajaksoja, riski siirtyä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on noin 2,5-kertainen ikätovereihinsa verrattuna. Sen sijaan todennäköisyys siirtyä koulutukseen ja työelämään on heillä noin 50 prosenttia pienempi. Riski kuolla nuoressa aikuisuudessa on peräti kaksinkertainen.

– Vakavien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisy on vaikeaa. Jos kuitenkin haluamme vahvistaa niistä kärsivien nuorten osallisuutta työmarkkinoilla, erilaiset tukitoimet sekä ennen työurien alkua että työurien aikana ovat tarpeen, Pitkänen korosti.

Uupumuksen oireet ovat yleistyneet

Dosentti Katja Upadyaya (FLUX-hanke, Helsingin yliopisto) käsitteli puheenvuorossaan nuorten aikuisten psyykkistä hyvinvointia ja sen mahdollisia yhteyksiä perheellistymiseen. 

Uupumuksen oireet nuorilla aikuisilla ovat lisääntyneet. Opiskelu-uupumus on yleistynyt erityisesti yläaste- ja lukioikäisillä tytöillä. Koronapandemian aikana uupumus lisääntyi eri ikäisillä opiskelijoilla, ja myös lapsiperheiden vanhemmat kokivat tuolloin aiempaa enemmän vanhemmuuden uupumusta.

– Uupumus kumpuaa usein liian vähäisistä voimavaroista ja liiallisista samanaikaisista vaatimuksista. Jos tilanne pitkittyy, se voi johtaa uupumuksen oireisiin, Upadyaya sanoi. 

– Nuoret aikuiset kohtaavat usein monia suuria haasteita samaan aikaan: elämän eri siirtymävaiheet, työuran aloittamisen, perheen perustamisen.

Tutkimusten perusteella masennuksen oireet voivat vähentää halua perheen perustamiseen. Sen sijaan ensimmäisen lapsensa saaneilla vanhemmilla sosiaalinen tuki – esimerkiksi isovanhemmilta saatu apu – voi lisätä halukkuutta toisen lapsen hankkimiseen.

– On tärkeää lisätä palauttavia ja tasapainottavia toimenpiteitä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vaatimusten vähentämistä sekä voimavarojen ja palautumisen tukemista, Upadyaya sanoi.

Webinaarin tallenne

Tallenne on katsottavissa 25.9.2024 saakka.

>> Tallenne: Yhä useampi nuori voi huonosti – miten se heijastuu työuriin ja perheen perustamiseen?

>> Seuraava DEMOGRAPHY Talks -webinaari 5.11.2024: Aktiivinen ikääntyminen on myös vapaaehtoistyötä ja omaishoivaa

Lisätiedot

Joonas Pitkänen, tutkijatohtori, Väestötieteen ja väestön terveyden instituutti (PopHel), Helsingin yliopisto; Max Planck – University of Helsinki Center for Social Inequalities in Population Health (MaxHel Center); LIFECON-hanke, ACElife-hanke, puh. 050 3477874, Joonas.pitkanen[at]helsinki.fi

Katja Upadyaya, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, FLUX-hanke, puh. 050 5731823, katja.upadyaya[at]helsinki.fi, @KUpadyaya

Susan Kuivalainen, ohjelmajohtaja DEMOGRAPHY – Väestörakenteen muutokset -syyt, seuraukset ja ratkaisut, susan.kuivalainen[at]etk.fi, puh. 029 411 2184, 050 512 0062, @susankuivalaine

Artikkelit

Pitkänen, J. Junna, L. & Martikainen, P. (2024) Adolescent psychiatric inpatient treatment and subsequent labor market trajectories. Journal of Adolescent Health.

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen, I., & Hietajärvi, L. (2022). Opettajien työn imu ja työuupumus koronapandemian aikana. Kasvatus, 4, 498-512.

Upadyaya, K. & Salmela-Aro, K. (2021). Latent profiles of parental burnout during COVID-19: The role of child-related perceptions. Frontiers in Psychology, 21.

Upadyaya, K., Toyama, H., Salmela-Aro, K. (2021). School principals’ stress profiles during COVID-19, demands, and resources. Frontiers in Psychology, 5954.  

Lue lisää aiheesta

Golovina, K., Elovainio, M., & Hakulinen, C. (2023). Association between depression and the likelihood of having children: a nationwide register study in Finland. American Journal of Obstetrics and Gynecology, 228(2), 211-e1.

Artamonova, A., Sorsa, T., Berg, V., Hägglund, A. E. & Rotkirch, A. (2024). Social Resources are Associated With Higher Fertility Intentions in Contemporary Finland. Comparative Population Studies. 49, (Apr. 2024).

Metsä-Simola, N., Baranowska-Rataj, A., Remes, H., Kühn, M., & Martikainen, P. (2024). Grandparental support and maternal depression: Do grandparents’ characteristics matter more for separating mothers? Population Studies, 1–21.

DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia. Webinaarissa esiteltäviä tutkimuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.