Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee. Se vaikuttaa valtavasti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, eläkejärjestelmään, talouteen, työelämään ja sosiaalisiin suhteisiin.
Näihin kysymyksiin syvennyttiin strategisen tutkimuksen Demography-ohjelman avaustilaisuudessa 15.8.2022 Musiikkitalolla Helsingissä. Ohjelman hankkeet tutkivat väestörakenteen muutosta ja tuottavat konkreettisia ratkaisuja, joilla siihen voidaan vaikuttaa ja sopeutua. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa 1.9.2022 asti.
– Maan parhaat asiantuntijat tekevät korkeatasoista tutkimusta päätöksenteon tueksi, ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen kiteytti.
Tutkimustiedolle on tarvetta päättäjien pöydissä, totesi neuvotteleva virkamies Jouni Varanka Valtioneuvoston kansliasta.
– Päättäjien pitää tehdä ratkaisuja epävarmassa tilanteessa. Tutkimustieto auttaa tekemään pitkäjänteisiä, kaukonäköisiä päätöksiä. Vähintään se auttaa kertomaan, mitä ainakaan ei kannata tehdä.
Kuivalainen oli samaa mieltä.
– Pitää ymmärtää syitä, jotta voi tehdä ratkaisuja.
Susan Kuivalainen
Aleneva syntyvyys on myös eriarvoisuuskysymys
Ensimmäinen teemakeskustelu keskittyi alenevaan syntyvyyteen. Siitä keskustelivat professori Mikko Myrskylä (FLUX-hanke), johtaja Ilkka Oksala (Elinkeinoelämän keskusliitto), tutkija Anna Rotkirch (NetResilience-hanke) ja etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho (sosiaali- ja terveysministeriö).
Kuva: Juontaja Jari Hanska ja keskustelijat Mikko Myrskylä, Ilkka Oksala, Anna Rotkirch ja Liisa Siika-aho
Syntyvyys on vähentynyt Suomessa pitkään. Lapsia saadaan aiempaa myöhemmin ja vähemmän. Viime vuosina nähtiin lyhyt toipumisjakso, mutta nyt luvut ovat taas kääntyneet laskuun.
Keskustelussa korostui, että syntyvyys on myös eriarvoisuuskysymys: keskiarvot kätkevät taakseen jyrkän polarisaation. Suomessa lapsettomuus on sekä naisilla että miehillä yleisintä vähän koulutetuilla. Ne, joilla on muutenkin asiat hyvin, löytävät usein myös puolison ja saavat toivomansa määrän lapsia. Muut välttämättä eivät.
Mikko Myrskylä totesikin, että syntyvyyteen voidaan vaikuttaa laaja-alaisella hyvinvoinnin edistämisellä.
– Pelkkä lapsiperheiden tukeminen ei riitä, sillä heikoimmassa asemassa olevat eivät ole perheellisiä. Syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen voi edistää myös syntyvyyttä.
Työikäisten määrä vähenee, mutta monien ryhmien on vaikea päästä töihin
Työikäisten määrän vähenemisestä keskustelivat ylitarkastaja Peter Kariuki (Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO, oikeusministeriö), tutkija Terhi Ravaska (SustAgeable-hanke), ylijohtaja Mikko Spolander (valtiovarainministeriö) ja tutkija Sari Vanhanen (Mobile Futures -hanke).
Kuva: Väestöllinen huoltosuhde 2000, 2021 ja 2040 (ennuste)
Työikäisten määrä Suomessa vähenee, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja tilanteeseen, jossa joudutaan ikävien valintojen eteen.
- Tämä tilanne ei ole tullut kenellekään yllätyksenä, muistuttaa Mikko Spolander. Huoltosuhteen heikkenemisestä on puhuttu jo 15 vuotta. Silti emme ole riittävästi varautuneet tilanteeseen. Fundamentaalinen kysymys on, pystyykö yhteiskunta tuottamaan riittävästi tuloja, joita verottamalla rahoitetaan hyvinvointipalvelut. Onko yhtälö kestävä?
Taloudellinen suorituskysy on saatava synkroniin hyvinvointilupauksen kanssa. Tämä johtaa valintoihin, jotka ovat joillekin kipeitä. Asia on huomattu, monenlaisia uudistuksia on tehty ja tehdään. Väestörakenteen muutos on globaalisti iso asia ja se saa onneksi nyt paljon huomiota osakseen.
Tehokkain keino työikäisten määrän kasvattamiseen on maahanmuutto. Peter Kariuki ETNOsta ja oikeusministeriöstä kuitenkin muistutti, että töiden perässä muuttavatkaan eivät tule Suomeen pelkästään töihin. He tuovat mukanaan koko elämänsä.
– Olemmeko yhteiskuntana valmiita ottamaan uusia ihmisiä osaksi kansaa? hän kysyi.
– On tärkeää selvittää työelämän syrjiviä käytäntöjä, jotta kaikki kykenevät saadaan töihin, Sari Vanhanen sanoi.
– Maahanmuuttajat saattavat kohdata käytäntöjä ja pieniä rasistisia asioita, joita me muut emme kohtaa. Näitä asioita pitää kerätä ja niihin pitää puuttua, maahanmuuttajia pitää kuunnella. Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset nuoret aikuiset saattavat jo nimensä perusteella kohdata syrjintää. Tällaisia kompastuskiviä ei saisi olla.
Kuva: Jari Hanska , Mikko Spolander, Terhi Ravaska, Sari Vanhanen ja Peter Kariuki.
Elinikä pitenee – sosiaaliset verkostot tärkeitä vanhuusiän hyvinvoinnille
– Narratiivi elämän pitenemisestä on ristiriitainen. Haluamme elää vanhoiksi, mutta väestötasolla puhumme eliniän pidentymisestä taakkana ja ongelmana.
Näin totesi toiminnanjohtaja Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliitosta. Hänen kanssaan eliniän pitenemisestä keskustelivat tutkija Mirkka Danielsbacka (NetResilience-hanke), valmistelujohtaja Antti Parpo (Varsinais-Suomen hyvinvointialue) ja tutkija Lasse Tarkiainen (LIFECON-hanke).
Kuva: Jari Hanska, Mirkka Danielsbacka, Anni Lausvaara, Antti Parpo and Lasse Tarkiainen.
Eriarvoisuus näkyy myös elinajanodotteessa. Elinikä pitenee kaikissa tuloluokissa, mutta ero ylimmän ja alimman luokan välillä on selvä. Eroa on myös siinä, miten terveitä elämän loppupään vuodet ovat.
Mirkka Danielsbacka totesi, että sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys vanhuusiän hyvinvointiin ja aktiivisuuteen – ja lopulta siihen, paljonko terveitä elinvuosia ikääntyvällä on jäljellä.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että katsomme usein liian kapeasti sitä, mistä hyvä vanhuus koostuu. Meidän pitäisi olla valmiimpia itse varautumaan vanhuuteen ja miettiä, missä haluan asua ja miten pidän huolta sosiaalista verkostoista.
Tässäkin sosioekonomiset erot näkyvät. Hyväosaisilla on usein muita paremmat sosiaaliset verkostot ja resurssit varautua vanhuuteen esimerkiksi asumisjärjestelyillä, muistuttaa Lasse Tarkiainen.
Esiin nousi myös tärkeä tietotarve: Antti Parpo toivoi saavansa tietoa siitä, mitä ikäihmiset itse toivovat. Millainen on heidän näkemyksensä hyvästä elämästä? Millaista asumista ja millaisia palveluita he haluavat? Kysymyksiin on luvassa vastauksia, sillä NetResilience- ja SustAgeable-hankkeet selvittävät tutkimuksissaan myös ikäihmisten omia toiveita.
Vaikuttavuutta varhaisella keskustelulla
Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen korosti, että tutkimus on sitä vaikuttavampaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa tutkijat vaihtavat ajatuksia myös sidosryhmien kanssa. Hän kutsuikin sidosryhmien edustajat mukaan keskusteluun ja kannusti ottamaan aktiivisesti yhteyttä hankkeisiin.
Myös Demography-ohjelma jatkaa tiivistä yhteydenpitoa: syksyllä on luvassa ohjelman webinaarisarja ja hankkeiden omia tapahtumia. Tammikuussa käynnistyy työpajojen sarja, jossa tutkijat ja sidosryhmät pääsevät tuottamaan tietoa yhdessä.
Hankkeet järjestävät keskustelutilaisuuksia sidosryhmien kanssa Tiedekulmassa Helsingissä. FLUXin seuraava sidosryhmätilaisuus pidetään 5.10. klo 17–19 Silloin aiheena on psykososiaalisten tekijöiden yhteys syntyvyyteen. Tammikuussa LIFECON-hanke järjestää keskustelutilaisuuden kestävästä taloudesta.
Kuva: tutkija Laura Salonen ja LIFECON-hankkeen johtaja Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta esittelevät LIFECON-hanketta tilaisuuden tauolla.
Tutustu STN DEMOGRAPHY -ohjelman hankkeisiin:
- Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX)
- Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON)
- Monimuotoisuus, luottamus ja kaksisuuntainen kotoutuminen (MobileFutures)
- Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience)
- Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys läpi ajan ja alueiden ikääntyvässä yhteiskunnassa (SusAgeable)
Kuvat: Kristiina Kulha ja Timo Kuismin
