Koulutus lisää lastensaantia naisilla, mutta ei vaikuta miehillä perheen perustamiseen
– Tutkimuksemme tulokset yllättävät. Erityisesti miehiä koskevat tulokset poikkeavat paljon aiemmin oletetusta. Aikaisempi kirjallisuus ei ole kuitenkaan kyennyt tutkimaan koulutuksen kausaalivaikutusta yhtä luotettavasti, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin toisen asteen ja korkeakoulutuksen sisäänpääsyrajojen luomaa tutkimusasetelmaa, joka mahdollistaa syy-seuraussuhteiden eli kausaalivaikutuksen arvioimisen sekä matalalla että korkealla koulutustasolla.
Molemmissa tapauksissa pääsy jatkokoulutukseen lisää todennäköisyyttä siihen, että naiset perustavat perheen – eli saavat lapsia ja ovat parisuhteessa. Miesten kohdalla koulutustason nostamisen vaikutus on lähellä nollaa ja joidenkin tulemien osalta jopa negatiivinen.
Koulutuksen vaikutus lasten saantiin voi selittyä monella tavalla
Koulutuksen ja lapsensaannin yhteyttä on tutkittu paljon, koska koulutus on yksi keskeisimpiä yksilöiden sosiaalista asemaa kuvaavia tekijöitä. Koulutuksen kausaalivaikutuksesta tiedetään kuitenkin vähän.
– Koulutus voi vaikuttaa lasten saantiin monella tavalla. Koulutus voi esimerkiksi parantaa taloudellista tilannetta ja helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Koulutus voi myös lisätä tiedollisia ja sosiaalisia resursseja ja parantaa mahdollisuuksia parisuhteen löytymiseen, sanoo erikoistutkija Anneli Miettinen Turun yliopistosta.
Etlan tuoreessa tutkimuksessa kuitenkin näytetään, että vaikka koulutus parantaa miesten työmarkkina-asemaa selvästi, niin se ei silti lisää lastensaantia. Tulos on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, mitä on yleisesti ajateltu.
– Jotta pystyisimme antamaan politiikkasuosituksia päättäjille, tarvitsemme lisää tutkimustietoa ilmiöiden taustalta sekä lisää näyttöä koulutuksen ja perheen perustamisen syy-seuraussuhteesta erilaisilla astelemilla. Näiden tulosten perusteella näyttäisi, että miesten kohdalla keinot perheen perustamiseen löytynevät muualta kuin koulutustason nostamisesta, pohtii Virtanen.
Koulutustaso Suomessa on kohonnut – naisilla nopeammin kuin miehillä
Viimeksi kuluneen runsaan kolmen vuosikymmenen aikana koulutustaso Suomessa on kohonnut sekä miehillä että naisilla, naisilla selvästi miehiä nopeammin.
– Naisten miehiä nopeampi koulutusasteen kasvu näkyy siinä, että 30–34-vuotiaiden ryhmässä naisten ja miesten väliset koulutuserot ovat suuria, lähes puolet naisista on korkea-asteen koulutettuja, miehillä tämä osuus on runsas 30 prosenttia, kertoi Anneli Miettinen.
Aivan viime vuosina korkea-asteen koulutettujen osuus Suomessa on kuitenkin hienoisesti laskenut. Muissa OECD-maissa koulutustaso on sen sijaan jatkanut kohoamista.
Syntyvyys Suomessa on laskenut jyrkemmin kuin muissa Pohjoismaissa
Syntyvyyslukuja tarkasteltaessa syntyvyyden lasku Suomessa on ollut jyrkempää kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi elinikäinen lapsettomuus on Suomessa yleistynyt huomattavasti ja on korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.
– 45-vuotiaista miehistä noin 27 prosenttia on lapsettomia, naisten kohdalla kasvu on ollut hieman hitaampaa, ja noin viidesosa 40-vuotiaista naisista on lapsettomia, sanoo Miettinen.
Koulutusryhmien välillä on suuria eroja elinikäisessä lapsettomuudessa. Miesten kohdalla matala koulutus lisää lapsettomuuden riskiä, ja tässä suhteessa erot ovat pysyneet vakaina. 1970-luvun alussa syntyneiden kohdalla perusasteen varassa olevista miehistä lähes 35 prosenttia on lapsettomia, korkea-asteen koulutetuista runsas viidennes.
Patenttiratkaisua syntyvyyden lisäämiseen ei ole
Patenttiratkaisua syntyvyyden lisäämiseksi ei ole olemassa. Syntyvyys on laskenut myös monessa muussa Euroopan maassa esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa, joissa matalan syntyvyyden aiheuttamiin haasteisiin on jouduttu sopeutumaan jo paljon pitempään kuin Suomessa.
– Keinoja syntyvyyden lisäämiseen pohditaan myös Itä- ja Kaakkois-Aasian maissa. Etelä-Koreassa on esimerkiksi jo muutamana vuonna syntyvyys jäänyt alle yhden lapsen naista kohden, kertoo Anneli Miettinen.
Suomessa suurin osa syntyvyyden laskusta johtuu siitä, että ensimmäisiä lapsia syntyy vähemmän ja lapsen saaminen on siirtynyt entistä myöhempään ikävaiheeseen. Myös toisten ja kolmansien lasten saaminen on vähentynyt, mutta merkittävin muutos koskee juuri ensimmäisiä lapsia. Syntyvyyden lasku on lisäksi koskenut lähes kaikkia ikäryhmiä, ja kaikkia alueita maan sisällä.
Lisää ymmärrystä toimivista keinoista tilanteen korjaamiseksi tarvitaan.
Seuraavat Demography Talks -webinaarit järjestetään 9.4. ja 11.6.2024
Webinaarin aiheena 9.4. on ”Läheissuhteiden merkitys hyvinvoinnille digitalisoituvassa maailmassa” ja 11.6. ”Perheenyhdistäminen ja väestönkehitys – Lainsäädännön vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumiseen”.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tästä.
Lisätietoja
- Hanna Virtanen, tutkimuspäällikkö ja akatemiatutkija, LIFECON-hanke, Etla, p. 044 589 0448, hanna.virtanen [at] etla.fi (hanna[dot]virtanen[at]etla[dot]fi)
- Anneli Miettinen, erikoistutkija, FLUX-hanke, Turun yliopisto, puh. 020 634 4129, anneli.miettinen [at] kela.fi (anneli[dot]miettinen[at]kela[dot]fi)
- Susan Kuivalainen, Demography-ohjelman johtaja, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2184 susan.kuivalainen [at] etk.fi (susan[dot]kuivalainen[at]etk[dot]fi)
Tutustu myös
- Tutkimusartikkeli: Virtanen, Hanna – Silliman, Mikko – Kuuppelomäki, Tiina – Huttunen, Kristiina: Education, gender, and family formation (Etla Working Paper 116)
- DEMOGRAPHY-ohjelma: Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut:
- LIFECON-hanke: Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset
- FLUX-hanke: Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet
Webinaarin tallenne
- Webinaarin tallenne on saatavilla 23.2.2024 saakka:
Tallenne: Syntyvyys vajoaa – miten koulutus vaikuttaa lastensaantiin?
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät kahta ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia. Webinaarissa esiteltäviä tutkimuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
