Tutkimus vahvistaa TYÖOTE-toimintamallin hyödyt – sairauspoissaolot lyhenevät jo koko maassa

Sairauspoissaoloja merkittävästi lyhentävän TYÖOTE-toimintamallin hyödyistä on saatu nyt vakuuttavaa, vertaisarvioitua tutkimusnäyttöä. Arvostetussa tieteellisessä Occupational and Environmental Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen toteuttivat Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos yhteistyössä, ja sitä rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.
Potilas istuu hoitajan kanssa keskustelemassa.
Henkilökuva Pauliina Kangas
Pauliina Kangas
ylilääkäri

TYÖOTE-toimintamalli on lyhentänyt lannerangan välilevyleikkausten sekä lonkan ja polven tekonivelleikkausten jälkeistä sairauspoissaoloaikaa työikäisillä suomalaisilla. Positiivisimmat vaikutukset havaittiin Keski-Suomen hyvinvointialueella, jossa mallia on käytetty pisimpään.

Sairauspoissaolot ovat lyhentyneet merkittävästi

Tutkimuksen mukaan Keski-Suomessa toimintamallilla on onnistuttu lyhentämään lannerangan välilevyn leikkauksen jälkeistä sairauspoissaoloaikaa työikäisillä keskimäärin 19 päivää enemmän kuin verrokkialueilla. Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeinen sairauspoissaolo on lyhentynyt keskimäärin 16 päivää ja polven tekonivelleikkauksen jälkeen keskimäärin 12 päivää enemmän kuin verrokkialueilla.

Alueilla, joilla TYÖOTE-toimintamallia on sovellettu vähemmän aikaa, muutokset olivat hieman pienempiä, mutta samansuuntaisia.

– Toimintamalli on levinnyt jo kaikkialle Suomeen. Monella hyvinvointialueella se kattaa kuitenkin vasta yhden sairausryhmän. Seuraava askel on, että toimintamalli saadaan levitettyä kaikkien paljon työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoitoon ja vakiinnutettua systemaattiseen käyttöön koko maassa, ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta korostaa.

– Tähän asti meillä on ollut alustavia arvioita siitä, miten paljon TYÖOTE-toimintamalli voi lyhentää ortopedisten potilasryhmien sairauspoissaoloja. Nyt hyödyt työikäiselle väestölle ovat nähtävissä myös laajassa rekisteriaineistossa, Kangas huomauttaa.

Toimintamallissa työterveyshuolto arvioi potilaan työkyvyn yksilöllisesti

TYÖOTE-toimintamallissa työterveyshuollon piirissä oleville potilaille kirjoitetaan julkisesta terveydenhuollosta tietyissä diagnooseissa vain lyhyt sairauspoissaolo aiemmin vakiintuneen 2–3 kuukauden sairauspoissaolon sijaan.

Potilas saa lähetteen työterveyshuoltoon yksilöllistä työkyvyn arviointia sekä työkyvyn ja työhön paluun tukitoimia varten. Mallilla pyritään ehkäisemään sairauspoissaolon turha pitkittyminen ja siten vähentämään myös pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. 

Laaja tutkimusaineisto ja vertailualueet

Tutkimuksessa tarkasteltiin keskimääräisiä sairauspoissaoloaikoja kolmessa eri diagnoosiryhmässä ennen ja jälkeen TYÖOTE-toimintamallin käyttöönoton aikavälillä 2015–2021. Toimintamalli otettiin käyttöön Keski-Suomen hyvinvointialueella kesäkuussa 2017 lannerangan välilevyleikatuille ja marraskuussa 2018 lonkan ja polven tekonivelleikatuille potilaille.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella toimintamallia alettiin soveltaa näissä potilasryhmissä vuoden 2020 aikana. Malli otettiin käyttöön lonkan ja polven tekonivelleikatuilla myös HUS-yhtymän Peijaksen sairaalassa vuonna 2020 ja ilman sähköistä lähetettä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuonna 2019.

Alueiden sisäisen tarkastelun lisäksi tuloksia verrattiin Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueisiin, joissa TYÖOTE-toimintamallia ei käytetty tarkasteluaikana näissä diagnoosiryhmissä. 

Sairauspoissaolojen lyheneminen lisää tuottavuutta

Yhteiskunnan näkökulmasta nopeampi työhön paluu merkitsee tuottavuuden parantumista. Sairauspoissaolojen on arvioitu maksavan työnantajille miljardeja euroja vuodessa. Vuonna Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia yli 4,3 miljardia euroa, joista sairauspäivärahojen osuus oli 24 prosenttia.

– Kun TYÖOTE-toimintamallin käyttö vakiintuu hyvinvointialueilla, on odotettavissa, että vaikutukset sairauspoissaoloihin vahvistuvat. Työterveyslaitos on sitoutunut jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen. Nyt saatu tutkimusnäyttö korostaa TYÖOTE-toiminnan merkitystä sote-järjestelmässämme, Kangas sanoo.

Lisätiedot

  • Ylilääkäri Pauliina Kangas, Työterveyslaitos, puh 030 474 2514, pauliina.kangas(at)ttl.fi
  • Yliopistotutkija Piia Lavikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, piia.lavikanen (at)uef.fi
  • Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, janne.martikainen(at)uef.fi

Tutustu tutkimusartikkeliin

Lavikainen P, Heiskanen J, Jalkanen K, Lehtimäki AV, Vehkala S, Kangas P, Husman K, Vohlonen I, Martikainen J. Effectiveness of the coordinated return to work model after orthopedic surgery for lumbar discectomy and hip and knee arthroplasty: a register-based study. Occupational and Environmental Medicine (pdf)

Jaa sisältö somessa!