Johtajan toive on ymmärrettävä. Kukapa ei toivoisi työntekijöiden tai kollegoiden hoitavan tehtäviään itsenäisesti, itsevarmasti, erinomaisesti suoriutuen, jatkuvasti kehittyen ja ympärilleen hyvää ilmapiiriä luoden?
PK-yritykselle suunnatulla OsaavaPK-valmennuspolulla olemme tarkastelleet työntekijöiden ja yritysten suoriutumista resilienssi- eli uudistumiskykyteorioiden valossa.
Yksittäisten ihmisten resilienssi rakentuu terveestä itsetunnosta, yhteistyöhalusta, joustavuudesta, kyvystä verkostoitua, käytössä olevien resurssien hyödyntämisestä ja yhteiseen hyvään antamisesta.
Resilienssitutkimus paljastaa, etteivät työntekijän itseluottamus ja uudistumiskyky synny tyhjästä. Yksilön ominaisuuksien lisäksi näihin vaikuttavat sosiaalisen ympäristön, esimerkiksi työpaikan, tuki ja arvostus.
Mikä viestii arvostusta tai sen puutetta?
Arvostus on uudistumiskykyä tavoittelevan yrityksen yrityskulttuurin keskeinen rakennuselementti – ja usein myös kompastuskivi. Lyhytkin tarkastelujakso useimmilla työpaikoilla paljastaa rakenteita, jotka viestittävät, että toisten työtä arvostetaan enemmän kuin toisten.
Ammatin, aseman, koulutustason tai työnkuvan mukaan palkitseminen, mielekkäiden työtehtävien määrä, työolosuhteet, sekä työstä saadun palautteen määrä voivat vaihdella suuresti.
Osa erosta on yhteiskunnallista ja rakenteellista: esimerkiksi lääkäriä usein kiitetään, mutta toimenpiteessä avustanutta sairaanhoitajaa ei. Pahimmassa tapauksessa arvostukseen vaikuttavat ihmisen tausta, sukupuoli, ikä tai muut työn ulkopuoliset tekijät.
Tunnista arvostuksen puutteen seuraukset
Oman työn arvostaminen on itseohjautuvan työn pohja, mutta vain todella vahvaluonteiset ihmiset jaksavat arvostaa työtään, jos heidän toimintaympäristönsä ei hengi ihmisen itsensä ja tehdyn työn arvoa.
Työssä suoriutumisen ja kehittymisen kannalta keskeistä onkin kiitos ja kehittävä palaute työstä. Työn arjessa johdolle ja kollegoille näkymättömiin voi jäädä, että osa työntekijöistä ei välttämättä saa työstään lainkaan positiivista palautetta, tai että he eivät voi vaikuttaa omaan työhönsä tai kehittyä siinä.
Jos vahvistavaa ja arvostavaa palautetta ei ole saatavilla, ihmisillä on taipumus hakea palautetta työstään tarkastelemalla ympäristön viestejä ja vertaamalla omaa tilannettaan muihin. Tällöin saattavat korostua negatiiviset viestit, esimerkiksi riittämättömyys tai virheet. Nämä voivat syödä työntekijät arvoa ammattilaisena ja motivaatiota entisestään.
Hyvyys löytyy työyhteisöstä
Arvostukseen ja luottamukseen panostaminen kannattaa. Resilienssitutkimuksessa on havaittu, että muutos- ja katastrofitilanteissa pärjäävät parhaiten juuri ne yritykset, joissa aidosti välitetään kaikista työntekijöistä ja arvostetaan kaikkien työtä.
Ihmiset, jotka kokevat yrityksen ja johdon välittävän heistä, välittävät myös yrityksestä muutoksen ja kriisin hetkellä. Johtajan ei välttämättä niinkään kannata etsiä niitä yksittäisiä ”hyviä tyyppejä”, sillä hyvyys ei löydykään yksilöistä vaan työyhteisöstä.
Arvostavan palautteen ja toimivan vuorovaikutuksen kautta syntyy itsevarmoja ja innostuneita ammattilaisia – kokonainen porukka hyviä tyyppejä, jotka eivät pelkää uudistua ja kokeilla yhdessä.
PS. Lue myös juttu Viisi vinkkiä arvostuksen ilmapiirin luomiseen Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdestä!
Kirjoittaja: Tiina Taipale
Kommentointi