Politiikkasuositus: Vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin

Eettinen kuormitus ja monet muut työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat vanhustyössä muuta sote-alaa yleisempiä. Jotta alan pito- ja vetovoimaa voidaan ylläpitää ja vahvistaa, tulee hyvinvointialueiden panostaa ikäihmisten palveluissa työskentelevien työhyvinvointiin: vähentää työn kuormitustekijöitä ja hillitä niiden haitallisia vaikutuksia.

7 suositusta, jotka perustuvat tutkimukseen ja asiantuntijatietoon

Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta. Työpaikoilla toimintaa ohjaavat lait ja asetukset. Työnantajan velvoite perustuu työturvallisuuslakiin, jonka lähtökohtana on, että työpaikat edistävät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä oma-aloitteisesti.

Vanhustyön turvallisuuden ja terveellisyyden takaamiseksi työn kuormitustekijöihin pitää puuttua. Eettisen kuormituksen sisällyttäminen omavalvontasuunnitelmiin vaatii johtamista. Velvoite omavalvontaan ja omavalvontasuunnitelman tekemiseen on sekä sosiaalihuoltolaissa että vanhuspalvelulaissa.

Tässä apuna toimivat säännöllisesti toistettavat työhyvinvointikyselyt ja muut mittarit, kuten ennenaikaista eläköitymistä, sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja sijaisten osuutta yksikön henkilöstöstä kuvaavat tiedot. Näiden muiden mittareiden heikkoutena on, että ne eivät kerro niistä työhyvinvoinnin tekijöistä, joihin vaikuttamalla tilannetta voidaan parantaa.

Vuosittainen työhyvinvointikysely antaa työntekijöille mahdollisuuden tuoda äänensä kuuluviin ja kertoa työntekijäkokemuksen työstä, työyhteisöstä ja johtamisesta¹. Tutkimukseen perustuvien mittareiden antama tilannekuva ohjaa työhyvinvoinnin kehittämistä keskeisiin asioihin. Seurantakyselyt antavat palautteen kehittämistoiminnan etenemisestä ja sen vaikuttavuudesta.

Työhyvinvoinnin ja työn yhtäaikaiseen kehittämiseen kannattaa panostaa. Sen tulee olla työpaikkojen viikko- ja kuukausipalavereissa vakituisena aiheena. Tällöin varmistetaan toiminnan jalkautuminen osaksi arkea.

Kotihoidossa työtä tehdään erilaisissa oloissa kuin muualla sotessa, joten työympäristöön ja -yhteisöön liittyvät erityispiirteet pitää ottaa huomioon. Työntekijät ovat oman työnsä parhaita kehittäjiä. Omaa työtä kehittämällä he saavat mahdollisuuden vaikuttaa työhönsä, sitoutua kehittämiensä ratkaisujen käyttöön ja kokea arvostusta omaa ammattitaitoaan kohtaan. Tämä sitouttaa heitä työpaikkaan ja alalle.

Riittämättömät resurssit voivat kuormittaa merkityksellisessäkin työssä. Työn vaatimusten ja resurssien epäsuhta voi aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta ja eettistä kuormitusta.

Työn merkityksellisyys lisääntyy, kun työssä voi toimia eettisten periaatteiden mukaisesti ja riittävän autonomisesti. Merkitykselliseksi koettu työ lisää sitoutumista työhön ja työyhteisöön ja on yhteydessä hyvään työkykyyn.

Vanhusten hoivassa kohdataan jatkuvasti eettisesti herkkiä tilanteita. Osaamista tarvitaan eettisesti kuormittavien tilanteiden tunnistamiseksi ja hallintakeinojen löytämiseksi. Eettisen kuormituksen hallinta edellyttää säännöllistä keskustelua työyhteisössä.

Eettinen osaaminen kehittyy koko työuran ajan. Kokeneiden ja nuorten työntekijöiden yhteinen keskustelu eettisten kysymysten ratkaisemisen tavoista on tärkeää. Eettinen osaaminen on olennaista sekä työhyvinvoinnin että hyvän hoivan kannalta.

Eettiseen osaamiseen ja eettisen kuormituksen hallintaan tulee erityisesti kiinnittää huomiota toimintaympäristön muutostilanteissa.

Kielteinen uutisointi ja ongelmakeskeinen puhe voivat lisätä vanhustyössä työskentelevien eettistä kuormitusta. Päätöksentekijöiden, johdon ja esihenkilöiden vastuulla on oikeaan suuntaan johdattava muutospuhe. Muutospuhe tarkoittaa sitä, että kuvataan muutoksen tekemistä puhumalla, tehdään näkyväksi pienetkin myönteiset muutokset, tarkastellaan toimenpiteiden hyviä vaikutuksia, annetaan kannustavaa palautetta ja kiitosta sekä kehittämisestä että itse työn tekemisestä. Sanallinen palaute hyvin tehdystä työstä ei maksa euroja, mutta sen vaikutus on mitattavissa työhyvinvointina ja euroina.

Vanhustyössä työskentelevät nostavat tutkimushaastatteluissa⁵ vanhustyön myönteisten näkökulmien esiin tuomisen kolmen tärkeimmät vanhustyön vetovoimaisuutta edistävän asia joukkoon. Kaksi muuta ovat resurssien riittävyyden varmistaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen.

Suosituksia tukeva tutkimustieto

Eettisen kuormituksen syyt ja seuraukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon työssä esiintyy paljon tilanteita¹, joissa voi esiintyä eettistä kuormitusta. Eettinen kuormitus syntyy, kun ulkoisten rajoitteiden vuoksi työntekijä joutuu toimimaan oikean toimintatavan vastaisesti tai työntekijä on epävarma oikeasta toimintatavasta. Eettinen kuormitus tarkoittaa stressin ja kuormittuneisuuden kokemuksia, jotka aiheutuvat moraalisista ristiriidoista.

Eettistä kuormitusta aiheuttavia tilanteita ovat työpaikan organisatoriset rajoitteet, henkilö- ja valtasuhteisiin liittyvät haasteet, potilaiden hoitoon liittyvät haasteet ja työntekijöiden osaamattomuuden ja turvattomuuden tunteet³.

Organisatoriset syyt liittyivät esimerkiksi johtamiseen, työvuorojen järjestämiseen ja riittämättömiin resursseihin³. Henkilö- ja valtasuhteisiin liittyvät haasteet koostuivat esimerkiksi organisaation hierarkkisuudesta ja kollegojen välisistä ristiriidoista. Potilaiden hoitoon liittyviä syitä olivat muun muassa riittämätön tai turha hoito ja potilaiden kokema kärsimys. Työntekijöiden osaamattomuuteen ja turvattomuuden tunteisiin liittyviä syillä viitattiin ammattilaisen omaan arvioon pätevyydestään ja turvallisuuden tunteestaan hoitotilanteissa.

Eettinen kuormitus kasvanut

Koska sotessa työskennellään ihmisten kanssa, kohdataan eettisesti haastavia tilanteita¹. Nämä tilanteet kuormittavat myös, jos ei ole riittävää osaamista tai työyhteisön yhteisiä pelisääntöjä. Näyttää myös, että vuonna 2021 nämä tilanteet ovat aiempaa yleisempiä. Tulokset perustuvat Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu-työhyvinvointikyselyyn sote-henkilöstölle vuosina 2018–2021¹.

Eettisesti kuormittavia tilanteita esiintyy jopa kaksi kertaa niin paljon vanhuspalveluissa kuin muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa¹. Näissä tilanteissa syntyy kuormitusta, jota voidaan vähentää oikeilla toimenpiteillä.

Yhteys heikentyneeseen työkykyyn

Eettinen kuormitus yksin ja yhdessä muiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden kanssa on yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn, joka mittarina ennustaa työurien pituutta^4,5.

Aiempi tutkimus⁵ on todennut tärkeiksi työkyvyttömyyden syiksi työstressin sekä Karasekin että Siegristin mallilla mitattuina ja epäoikeudenmukaisen päätöksenteon. Karasekin mallissa työstressi syntyy tilanteessa, jossa suuret työn vaatimukset yhdistyvät vähäiseen työn hallintaan. Siegristin mallissa puolestaan työstressi ilmenee, kun työhön panostetaan paljon, mutta saadaan vain vähän vastinetta. Epäoikeudenmukainen päätöksenteko tarkoittaa esimerkiksi, että ei tiedetä päätösten perusteita.

Tutkimuksemme⁴ osoittaa eettisen kuormituksen olevan lähes yhtä tärkeä heikentyneeseen työkykyyn liittyvä työn kuormitustekijä kuin työstressi ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Heikentyneen työkyvyn riski suureni sitä mukaa, mitä useampi kuormitustekijä oli työssä yhtä aikaa. Kun kaikki neljä kuormitustekijää esiintyivät työssä yhtä aikaa, heikentyneen työkyvyn riski oli lähes seitsemänkertainen verrattuna siihen, ettei ollut yhtään näistä kuormitustekijöistä.

Eettisen kuormituksen seurauksia vanhuspalveluiden työntekijöille olivat työstä poissaolot, mielenterveysongelmat, epäterveelliset ja epäsosiaaliset elämäntavat ja fyysiset oireet sekä heikentynyt työkyky^3,4.

Koska eettisesti kuormittavia tilanteita esiintyy paljon ja eettinen kuormitus heikentää työkykyä, on eettisen kuormituksen vähentäminen ja hallintakeinojen kehittäminen tärkeää työurien pituuden kannalta.

Ikääntyvien vanhuspalvelujen työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja työurien pidentäminen on keskeinen Kansallisen ikäohjelman⁶ tavoite.

Eettisten ja muiden kuormitustekijöiden vähentäminen työssä parantaa todennäköisesti myös alan veto- ja pitovoimaa.

¹Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Vastaajia oli vuonna 23 959 vuonna 2018, 20 864 vuonna 2019, 24 258 vuonna 2020 ja 11 925 vuonna 2021.

²Eveliina Korkiakangas, Tiina Koivisto, Nina Olin ja Jaana Laitinen:

Vanhustyössä työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksiä vanhustyön vetovoimaisuutta edistävistä tekijöistä (Artikkelin tiivistelmä)

Tutkiva Hoitotyö 2022 20(1), 3–11.

johtava tutkija

Sähköpostiosoite

eveliina.saari [at] ttl.fi

Puhelin

+358 30 474 2712

Avainsanat

työhyvinvointi

vanhustyö

Politiikkasuositus: Vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin

7 suositusta, jotka perustuvat tutkimukseen ja asiantuntijatietoon