Etäkuntoutus voi parantaa sisäilmasta tai pitkittyneestä väsyvyydestä hankalasti oireilevien henkilöiden elämänlaatua

Sisäilmaan tai väsyvyyteen liittyvää pitkittynyttä oireilua voidaan vähentää etäkuntoutuksella. Tutkimuksen mukaan potilaiden elämänlaatu vaihtelee oireiden mukaisesti: sisäilmasta oireilevien elämänlaatu oli keskimäärin parempi kuin pitkittyneestä väsyvyydestä kärsivien elämänlaatu. Etäkuntoutus vähensi masennus-, ahdistus- ja somaattista oireilua kuuden kuukauden seurannassa.
Digipimossa voidaan tukea potilasta etäkuntoutuksessa.

Työterveyslaitoksen uutinen 2.5.2024

Työterveyslaitoksen sekä Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin nettiterapian ja yksilöllisen tavoitteenasettelun hyötyjä sisäilmaan sekä pitkittyneeseen väsyvyyteen liittyvien pitkäaikaisten ja haittaavien kehollisten oireiden hoidossa.

Tavoitteena oli kehittää ja arvioida lääkärin ja psykologin yhteistyössä toteuttamaa etäkuntoutusmallia, joka on hyödynnettävissä perus- tai työterveyshuollossa. Lisäksi tarkasteltiin psykologisten hyvinvointitaitojen, kuten psykologisen joustavuuden merkitystä hyvinvoinnin ylläpidossa.  

Useat tekijät yhteydessä hyvinvointiin 

Etähaastattelu ja yksilöllinen tavoitteenasettelu paljastivat useita yksilöllisiä tekijöitä ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin. Etäkuntoutusryhmässä osallistujat raportoivat pitkittyneiden kehollisten oireiden ohella keskimäärin yhdeksän hyvinvointiongelmaa, kuten stressiä ja mielialaoireita.

Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että psykologinen joustavuus liittyi parempaan elämänlaatuun erityisesti henkilöillä, joilla oli sisäilmaan liittyviä oireita.

– Yksilöllinen tapausjäsennys auttaa tunnistamaan kunkin potilaan tilanteessa merkittävät tekijät ja auttaa kohdentamaan hoitoa kokonaistilanteen kannalta merkittäviin pulmiin, hankkeen tutkija Katariina Keinonen Jyväskylän yliopistosta tiivistää.  

Etäkuntoutuksessa on otettava huomioon yksilölliset tekijät

Tutkijat ehdottavat tulosten perusteella toimenpiteitä etäkuntoutuksen tehostamiseksi, kuten psykologisten hyvinvointitaitojen harjoitteiden lisäämistä ja oireryhmäkohtaista tiedon lisäämistä. Tutkimus korostaa, että psykologisten taitojen vaikutukset voivat olla erilaisia eri oireryhmille, mikä on otettava huomioon hoidon suunnittelussa.  

Pitkittyneet keholliset oireet ovat kansainvälisten arvioiden mukaan yleisiä ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia ja hyvinvointimenetyksiä. Suomessa näiden oireiden aiheuttamia kustannuksia ja hyvinvointimenetyksiä ei ole arvioitu. Terveydenhuollossa näitä oireita ei osata tunnistaa ja hoitopolut vaihtelevat.

Pitkittyneesti oireilevat henkilöt ovat usein tilanteessa, jossa terveydenhuolto ei tarjoa riittäviä tukikeinoja, ja maantieteelliset erot palveluiden saatavuudessa vaikeuttavat yhdenvertaista hoitoon pääsyä. Siten etänä toteutettavat nettiterapiat ovat tervetullut lisä oireiden hoitoon tukemaan tavanomaista lääketieteellistä hoitoa elämänlaadun ja oireiden hallinnassa.  

– Oireita voidaan mahdollisesti vähentää ja elämänlaatua tukea lisäämällä etäkuntoutusmalli osaksi muuta hoitoa, arvioi vanhempi asiantuntija Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta. 

Tutustu tutkimukseen 

Lisätiedot 

  • Vanhempi asiantuntija Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos, puh. 043 825 0397, sanna.selinheimo [at] ttl.fi (sanna[dot]selinheimo[at]ttl[dot]fi) 
  • Yliopistonlehtori Katariina Keinonen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 340 7215, katariina.keinonen [at] jyu.fi (katariina[dot]keinonen[at]jyu[dot]fi) 

Jaa sisältö somessa!