Yksilön toiminta tietenkin vaikuttaa työturvallisuuteen. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että onnistumisen avaintekijä on johdon sitoutuminen turvallisuuteen. Työntekijöiden näkökulmasta johdon sitoutuminen turvallisuuteen näkyy käytännön toimintana, muun muassa siinä, kuinka turvallisuusasiat hoidetaan ja miten ne ovat esillä työpaikan arjessa.
Vaikka johto vastaisikin sitoutuneensa työturvallisuuteen, monissa tutkimuksissa ilmenee, että työntekijät eivät täysin tätä sitoutumista tunnista. Jottei sitoutuminen vaikuttaisi jäävän puheiden tasolle, onkin tärkeää, että turvallisuutta edistetään konkreettisilla toimenpiteillä ja niistä käydään vuoropuhelua työpaikalla.
Korona yllätti
Korona nosti työturvallisuuden ja sen perustana olevan työpaikkojen riskien arvioinnin ykkösteemaksi työpaikolla keväällä 2020. Työpaikoilla tulee jatkuvasti arvioida vaara- ja haittatekijöitä sekä poistaa niistä aiheutuvia riskejä.
Siitä huolimatta, että tämä lakisääteinen velvoite on koskenut työpaikkoja tähänkin asti, korona yllätti. Biologisten vaaratekijöiden tunnistamisen tärkeyttä on aiemmin monella työpaikalla vähätelty tai pidetty tarpeettomana.
Koronatartuntojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä on työpaikoilla suunniteltu ja toteutettu. Riskien arviointia on tehty intensiivisesti, koska uutta, tutkittua tietoa on tullut koko ajan lisää. Uudessa, tuntemattomassa tilanteessa turvallisuustyön tueksi on tarvittu tutkittua tietoa riskistä (koronatartunnasta).
Toisaalta niillä työpaikoilla, joilla riskien arviointikäytännöt olivat toimivat jo ennen koronaa, on ollut muita paremmat valmiudet koronariskienkin hallintaan.
Uudet opit käyttöön kaikkeen riskien hallintaan
Työturvallisuuden varmistamiseksi työpaikoille on suositeltu järjestettäväksi oma valmiusryhmä, jossa käsitellään säännöllisesti koronaan liittyvää informaatiota ja riskien arviointia. Samalla innostuksella, millä on tehty koronariskien hallintaa, tulisi toimia työpaikkojen kaikkien riskien hallinnassa.
Korona-aikaisesta riskien arvioinnista tullaan varmasti ottamaan opiksi jatkossakin. Sen lisäksi, että aiheesta käydään keskustelua ja vaihdetaan kokemuksia, tarvitaan tulevaisuutta varten tutkimusta korona-ajan riskien arvioinnista. Työterveyslaitoksessa onkin jo käynnistynyt tutkimushanke ”Pandemia ja riskien hallinta”, jossa oppeja ja kokemuksia analysoidaan.
Tutkittu tieto on vielä otettava käyttöön. Vastedes järkevästi johdetulla työpaikalla turvallisuuden kannalta tärkeät toimintatavat määritetään riskien arvioinnin perusteella. Silloin työpaikan työturvallisuuden tason ratkaisee asenne – nimittäin se asenne, millä työpaikalla johdetaan.
Kirjoitus on julkaistu Tulanetin verkkosivuilla 27.4.2021.
Kommentointi