Empatia tarkoittaa sen ajattelemista, miltä toisesta tuntuu. Esimerkiksi Elisa Aaltola ja Sami Keto Empatia-kirjassaan kertovat empatian olevan joko projektiivista tai simulatiivista.
Projektiivisessa empatiassa oma minä ikään kuin matkustaa toiseen henkilöön. Se tekee minusta toisen, ja kuvittelen itseni hänen asemaansa. Tässä on riskinä se, että korvaan hänen kokemuksensa omillani enkä välttämättä ymmärräkään hänen valintojaan tai tilannettaan.
Simulatiivisessa empatiassa ajatuksena on, että jätetään omat kokemukset ja näkökulmat pois ja ymmärretään toista kokonaisuutena. Huomioin hänen tunteensa tilanteessa, mutta myös hänen oman taustansa ja kokemuksensa.
Empatian voima on toisen henkilön tilanteen ymmärtämisessä. Tunnetiloihin ei lähdetä mukaan eikä tuputeta omaa näkökulmaa toisen kokemusten selittäjäksi.
Empatiaa on tutkittu eri aikoina monista näkökulmista. Alle on koostettu useista tutkimuksista, miksi empatia on tärkeää työyhteisössä.
Empatian neljä sydäntä
1. Hyvinvointi
Empatia lähtee omasta hyvinvoinnista. Jos on kovin kuormittunut, ei välttämättä jaksa tai pysty pysähtymään toisen kohdalla. On tutkittua, että liiallisessa kuormituksessa myös oma näkökulma kaventuu. Vastaavasti hyvinvoiva yksilö tukee myös hyvinvoivaa tiimiä työssä.
2. Yhteishenki
Empatia kulkee käsi kädessä yhteishengen kanssa. Tutkimuksissa on havaittu, että empatian lisääminen johtamiseen lisää myös tuloksellisuutta. Työyhteisö, jossa on hyvä yhteishenki, lisää myös uskallusta kokea ja näyttää empatiaa.
3. Innovaatiot
Muutosvastarinta on meille kaikille tuttua. Uuden luominen tai uusi innovaatio saattaakin törmätä moiseen oikein rytinällä. Empaattisella lähestymistavalla ihmiset on helpompi houkutella uuden ajatuksen puolelle ja rohkaista kokeilemaan. Empaattinen ihminen huomioi ja kuulee toisen mahdolliset pelot ja huolet ja mahdollistaa näin kenties lisää kehittelyä ja parantelua ennen lopullista tulosta.
4. Teknologia
Teknologinen kehitys vaatii rinnalleen mahdollisesti myös entistä enemmän empatiaa. On useampaankin otteeseen todettu, ettei teknologia voi korvata ihmiskontaktia. Esimerkiksi tekoäly on kyllä hyvä imitoimaan, mutta koska tekoälyllä ei ole mieltä ja tunteita siinä mielessä kuin ihmisellä, aito ymmärrys ei toteudu.
Empatian ja teknologian yhteyteen liittyy tuore tutkimushankkeemme Enemmän aikaa empatialle?, jossa tutkitaan teknologiavälitteisen viestinnän vaikutuksia vanhustyön hoitajien työhyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kokea empatiaa.
Tutkimuksessa haastatellaan ja havainnoidaan vanhustyön hoitajia sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa. Itse teen samasta aineistosta myös väitöstutkimusta.
Haastatteluvaihe on vasta alkanut ja toivon, että pääsemme tämän kevään aikana aloittamaan myös havainnoinnit hoitajien työpaikoilla. Tutkijana pääsy kentälle seuraamaan hoitajia vaatii luottamuksen rakentamista hoitajien ja meidän tutkijoiden välille. Tämä vaatii meiltä tutkijoilta paljon herkkyyttä ja empatiaa.
Empatiasta lisää:
Elisa Aaltola ja Sami Keto: Empatia – Myötäelämisen tiede (Into kustannus, Helsinki 2018)
Kommentointi