”Jokainen työntekijä ansaitsee hyvän perehdytyksen. Uusi tiskaaja ja uusi dieettikokki ovat yhtä tärkeitä, ja heihin pitäisi suhtautua samanarvoisesti”, totesi yksi osallistujista tilaisuudessa, jossa keskustelimme matkailu- ja ravintola-alan perehdytyksen keinoista.
Perehdytys koskettaa kaikkia. Osaamisen merkitys palvelualoilla kasvaa jatkuvasti, eikä perehdytyksen tarve ole kertaluonteista. Hyvä perehdytys onkin työhyvinvoinnin, turvallisuuden ja tuloksellisen työn kivijalka.
Olemme kehittämässä uutta opasta perehdytyksen keinoihin palvelualojen työpaikoille ja työntekijöille. Kehittämistyö pohjautuu tutkimustuloksiimme.
Hyvä perehdytys on pitotekijä
Tutkimustuloksemme osoittavat, että hyvä perehdytys on yhteydessä siihen, että kaupan, matkailu- ja ravintola-alan, vartioinnin ja kiinteistöpalveluiden työntekijät harkitsevat harvemmin työnantajan ja toimialan vaihtamista.
Kyselytutkimuksemme osoittaa myös, että tyytymättömyys perehdytyksen laatuun palvelualoilla on kasvanut vajaan 15 vuoden aikana: Vuonna 2008 vain joka kymmenes (9 prosenttia) oli sitä mieltä, että hänet on perehdytetty heikosti. Vuonna 2021 joka viides (20 prosenttia) oli tätä mieltä.
Alakohtaisessa tarkastelussa näkyi se, että perehdytyksen laatuun olivat tyytymättömimpiä työntekijät kiinteistöpalvelualalla. Tyytyväisimpiä olivat matkailu- ja ravintola-alan työntekijät.
Tutkimuksessa mukana olevat yritykset toivat esiin, että perehdyttämisen kehittäminen on heille ajankohtaista: ”Perehdytys on yksi ratkaisuista työvoimapulaan, koska toimiessaan perehdytys vahvistaa uusien työntekijöiden sitoutumista. Meillä ei ole varaa menettää työntekijöitä”, kertoi kiinteistöpalvelualan henkilöstöjohtaja.
Perehdytys työllistää etenkin esihenkilöitä tai kokeneempia työntekijöitä ja on toisaalta myös kiireen ja kuormituksen lähde. Perehdytys maksaa kuitenkin itsensä takaisin.
”On tuplasti kalliimpaa, jos työntekijä lähtee koeajan aikana ja prosessi täytyy aloittaa alusta”, kertoi osaamisen kehittämisen asiantuntija ravintola-alalta.
Ei vain se, mitä perehdytetään, vaan miten
Työpaikkojen kanssa käytyjen keskustelujen ohjaamina päädyimme siihen, että tarve ei ole kehittää valmista perehdytyssuunnitelmaa. Siis listaa siitä, mitä perehtyjän kanssa on käytävä läpi. Kyse on enemmän keinoista kuin sisällöistä.
Tulevaan oppaaseen kokoamme periaatteita ja keinovalikoimaa perehdytyksen taustalla olevien arvojen ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tahdomme kiinnittää huomiota perehdytyksen tärkeyteen ja siihen, että perehdytys on koko työyhteisön asia.
Yksi konkreettinen pohdittava asia on, miten suhtaudutaan aloittelijan hitaampaan työtahtiin tai perehtyjän tekemiin mokiin.
Kiinteistöpalvelualan laatupäällikkö toi esiin, että ainakaan heidän työpaikallaan ei ole käytössä mitään ”harjoittelija”- tai ”olen uusi tässä työssä” -rintamerkkiä tai vastaavaa keinoa viestiä asiakkaille tai työkavereille, että tässä on aloitteleva työntekijä, keltanokka.
Ajatus oli tullut häneen mieleensä, kun elokuussa koulunsa aloittavat kulkivat ”keltanokka liikenteessä” -lippikset päässään. Tällainen tunnus voisi vahvistaa perehtyjän omaa käsitystä siitä, että hän voi rauhassa opetella eikä kaikessa voi olla heti pätevä. Lisäksi asiakkaiden kohtaamiset uuden työntekijän kanssa voisivat olla ymmärtäväisempiä ja kärsivällisempiä.
”Voisiko meillä olla perehdytyslupauksia työpaikoilla?” mietti puolestaan ravintola-alan yrityksen osaamisen kehittämisestä vastaava henkilö. Hävikin osalta he ovat jo tehneet hävikkilupauksia tiimeissä, joissa sitoudutaan uusiin ympäristöystävällisempiin työtapoihin. Sama voisi toimia uusien ja vanhojen työhön tulijoiden vastaanoton kehittämisessä.
Lisää ideoita ja vinkkejä perehtymisen nivomiseen koko työyhteisön ja strategiatason asiaksi on luvassa Onnistunut perehdytys palvelualoilla -oppaassa, joka julkaistaan Työterveyslaitoksen verkkosivuilla loppuvuodesta.
Lisätietoja:
Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi