Tutkittava saapuu lämpöfysiologian laboratorioon, joka sijaitsee Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteessä. Hänet ohjataan pukuhuoneeseen ja sitten punnittavaksi ja instrumentoitavaksi valmisteluhuoneeseen.
Instrumentointi tarkoittaa, että häneen kiinnitetään mittalaitteita eri puolille kehoa: iholämpötiloja mittaavia antureita, rintaan sykevyö ja vaatteiden sisään pieniä sensoreita, jotka mittaavat lämpötilaa ja kosteutta.
Instrumentoinnin jälkeen tutkittava pukee t-paidan, housut ja lenkkitossut ja vielä lopuksi jäähdyttävän liivin.
Kun säälaboratorion ovi avataan, iholle hyökkää kuuma ja kostea, lähes trooppinen ilmasto. Mutta nyt ei olla kaukomatkalla. Tutkija tarkastaa kellosta ajan, ja mittaus alkaa. Seuraavan reilun tunnin tutkittava viettää kävellen näissä oloissa.
Tasaisin väliajoin tutkija kysyy hänen tuntemuksiaan lämmöstä ja kuormituksesta. Tabletilta seurataan tutkittavan syvälämpötilaa. Miksikö – ja mistä tässä kaikessa on oikein kyse?
Helteet haastavat suomalaistakin työelämää
Ilmastonmuutos on tuonut myös Suomeen yhä kuumemmat kesät ja pidemmät hellejaksot. Lämpötilojen nousu vaikuttaa työntekoon hyvin monilla aloilla, myös sellaisilla, joissa siihen ei olla aiemmin totuttu eikä varauduttu. Kuumuuteen työpaikoilla onkin varauduttu vain harvoissa yrityksissä.
Entä miten työntekijä selviää, kun lämpöolot muuttuvat? Lämpötilan nousu heikentää työntekijöiden jaksamista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Kuuma kuormittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Kuumassa lihakset väsyvät nopeammin ja elimistö on vaarassa kuivua. Suuri ilmankosteus lisää tukaluuden tunnetta.
Lisäksi Suomen työväestön keski-ikä on kasvussa. Iän myötä lämmönsietokyky heikentyy, jolloin lämpökuorman vaikutukset voimistuvat.
Kuumassa työskentelevän on tärkeää oppia tunnistamaan varhaiset kuumakuormittumisen oireet. Varoittavia ensioireita ovat runsas hikoilu, väsymys, janontunne, päänsärky ja pahoinvointi. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi työntekijän täytyy muistaa juoda säännöllisesti, pieniä määriä kerrallaan.
Työtä tulee myös tauottaa kuumassa tavallista useammin. Ihanteellista olisi viettää tauot viileässä tilassa. Viilentymistä voi tehostaa erilaisilla jäähdyttävillä vaatteilla tai asusteilla.
Tutkimus etsii ratkaisuja työhön muuttuvassa ilmastossa
Työterveyslaitos on mukana tukemassa työpaikkoja ilmastonmuutoksen tuomissa haasteissa. Käynnissä on Työsuojelurahaston, Työterveyslaitoksen sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton rahoittama hanke Työpaikat ilmastotoimijoina – yhteiskehittäen kestäviin ratkaisuihin (TILKE).
Tutkimuksessa pääsemme yhdessä kehittämään työtä ja etsimään toimivia ratkaisuja neljän eri toimialan organisaatioiden kanssa.
Kuumassa ja kosteassa työskentelyn haasteet nousevat esiin erityisesti pesuloissa. Kuumatutkimuksen mittauksen lämpöolot laboratorioon valittiinkin suoraan työpaikalta hellejakson ajalta.
Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, mitkä viilentävät ja palauttavat keinot vähentävät kuumakuormittumista parhaiten.
Fysiologiset mittaukset antavat arvokasta tietoa
Mittaus on päättynyt. Tutkija kysyy tuntemukset viimeisen kerran, ja tutkittava saa luvan poistua säälaboratoriosta. Nyt vastassa on viileältä tuntuva huoneen lämpöinen ilma.
Vielä lopuksi punnitaan niin tutkittavan hiestä märät vaatteet kuin tutkittava itse ja irrotetaan mittalaitteet. Seuraavaksi on tutkijan tehtävänä tarkastella tuloksia, etsiä ratkaisuja ongelmiin ja kertoa niistä työpaikoille.
Oliko tästä hyötyä?
Kyllä oli. Fysiologiset mittaukset antavat arvokasta tietoa siitä, miten ihmiskeho reagoi kuumiin lämpöoloihin. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, mitkä keinot kuumakuormittumisen vähentämisessä toimivat parhaiten.
Lisätietoja:
Kuumakuormittuminen sisätöissä – miten pysyt toimintakykyisenä kuumassa? (pdf)
Kuumassa työskentely (Lämpöolosuhteet työpaikalla -sivulla)
Työpaikat ilmastotoimijoina, yhteiskehittäen kestäviin ratkaisuihin – TILKE (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi