Kuumien työpäivien määrä lisääntyy

Ilmastonmuutos pidentää hellejaksoja ja kasvattaa kuumatyön riskejä. Työnantajan pitää arvioida kuuman vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen. Helteessä työskentelevän on hyvä tunnistaa liiallisen lämpökuorman oireet.
-
Henkilökuva Jutta Karkulehto
Jutta Karkulehto
tutkija

Suomessa vuoden keskimääräinen lämpötila on +4 astetta. Meillä on ainakin vielä neljä vuodenaikaa. Syksy ja kevät ollaan hyvin pitkälti tuossa vuoden keskimääräisessä lämpötilassa. 

Talvi on pitkä, ja kesän lämpöä odotellaan malttamattomana. Kun kesä viimein saapuu, nautimme lämmöstä. Vai onko näin?

Helteiden nautinnollisuus jakaa kansaa: osa kärsii, osa nauttii. Jos helteitä on mahdollisuus paeta välillä esimerkiksi ilmastoituun tilaan, on elämä helpompaa. Hellejakso on aina mukavampi, jos se osuu kesäloman ajalle.

Suojaan auringolta ja tauotus kuntoon

Entä työskentely helteessä? Jotkut tekevät kuumatyötä jatkuvasti, ja heidän kehonsa on jossain määrin sopeutunut kuumiin olosuhteisiin. Monelle lämpökuorma tulee äkillisesti.

Pitkät hellejaksot aiheuttavat haasteita työpaikoilla, varsinkin kun työtä tehdään ulkona, auringonpaisteessa, eikä työvaatteita tai turvavarusteita voi vähentää.

Poikkeuksellisen pitkiä, 2–3 viikkoa kestäviä helleputkia on ollut jo useita edeltävän vuosikymmenen aikana. Kymmenen viime vuoden aikana on ollut keskimäärin 41 hellepäivää vuodessa.

Tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen voi entisestään lisätä kuumien työpäivien määrää, joten kuumuudelta ja auringolta suojautumiseen ja taukojärjestelyihin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Heikotus ja lihaskrampit kertovat lämpökuormasta

Työntekijän on hyvä tunnistaa liiallisen lämpökuorman oireet – tekipä hän kuumatyötä säännöllisesti tai satunnaisesti. Oireita ovat esimerkiksi voimakas heikotus, lihaskrampit, huimaus ja pahoinvointi.

Nestehukasta kertovat voimakas janon tunne, virtsan erityksen väheneminen ja tumma virtsa. Hikoilu voi olla runsasta ja iho punoittaa.

Työnantajan tulee tarjota työntekijöille ohjausta ja tukea terveellisten työskentelytapojen ylläpitämiseksi myös kuumissa olosuhteissa.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on arvioitava, miten lämpöolot vaikuttavat työntekijän terveyteen ja työskentelyn turvallisuuteen. Työnantajan on arvioitava haitta, poistettava se tai vähennettävä sitä.

Nesteytys, lepo ja viilennys auttavat

Mitä työntekijä voi tehdä välttääkseen kehon ylikuumenemisen ja mahdolliset lämpösairaudet?

Tärkeintä on tauottaa fyysisesti raskasta työtä tarpeeksi tiheästi ja huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Välillä on hyvä vetäytyä viileään tilaan ja levätä, jotta kehon lämpötila ja syke pääsevät laskemaan. Apuna voi käyttää esimerkiksi viilentäviä tekstiilejä tai viileää suihkua.

Hikoilu on kehon keino laskea lämpötilaansa. Kun hiki haihtuu iholta, haihtumisprosessi poistaa lämpöenergiaa kehosta.

Tuulettimet eivät varsinaisesti viilennä ilmaa, mutta tuulettimen puhallus poistaa lämmintä ilmaa kehon pinnalta nopeammin. Se edistää haihtumista ja siten jäähdyttää ihoa ja pintaverisuonissa kiertävää verta.

 

Lisätietoja:

Kuumatyön riskien hallintaa työpaikoille – HeatFit (tutkimushankkeen esittely)

Lämpöolosuhteet työpaikalla

Kuumatutkimuksessa päähenkilö on ihminen (Kirsi Jussilan ja Jenni Kaiston blogikirjoitus)

Näin pärjäät helteellä – 15 kysymystä kuumassa työskentelystä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!