Muutos ei tapahdu itsestään. Jotta moninaisuus ei jää vain korulauseiksi strategiaan, tarvitaan avointa keskustelua ja tietoista toimintaa työpaikoilla.
Voisiko työnkuvia muokata siten, että ne sopivat erilaisille työntekijöille? Voisiko kielitaitovaatimuksissa joustaa? Pääseekö työpaikalle pyörätuolilla?
Suomalaisessa työelämässä on edelleen juurtuneita käsityksiä, jotka estävät aidosti moninaista rekrytointia.
Monilla työpaikoilla perustellaan suomen kielen taitoa turvallisuuskysymyksillä. On kuitenkin olemassa hyviä esimerkkejä siitä, miten vuorovaikutus sujuu myös monikielisissä työyhteisöissä. Kielitaito myös karttuu työssä.
Etätyö voi vähentää sosiaalista kuormitusta
Hybridityö on hyvä esimerkki siitä, miten moni työelämäkysymys ei ole joko–tai vaan sekä–että. Etätyö voi helpottaa joidenkin työntekijöiden arkea ja vähentää sosiaalista kuormitusta. Esimerkiksi neurokirjon näkökulmasta moni voi paremmin, jos voi tulla toimistolle harvakseltaan.
Toisaalta kohtaamiset lähityössä rakentavat luottamusta, auttavat luomaan psykologisesti turvallisen ilmapiirin ja varmistavat yhteisten tavoitteiden saavuttamisen.
Käytännöistä sovittaessa tulee kuunnella yksittäisten työntekijöiden tarpeita ja tarjota joustoja mahdollisuuksien mukaan – ja samalla huomioida työyhteisön yhteisöllisyys ja töiden sujuminen.
Helppoa se ei aina ole, sillä tarpeet voivat olla keskenään ristiriidassa. Voikin tuntua helpommalta jatkaa niin kuin aina ennenkin.
Avoin keskustelukulttuuri kannustaa ideoimaan
Keskustelun kautta voimme purkaa ennakkoluuloja ja luoda työyhteisöjä, joissa moninaisuus nähdään voimavaraksi. Työviikon aikana tulee olla tilaa kysyä, mitä kuuluu, miten voimme tehdä työtämme paremmin ja tukea toisiamme.
Kun keskustelukulttuuri on avoin ja turvallinen, työntekijät voivat tuoda esille omia ideoitaan ja haasteitaan. Esihenkilöiden rooli korostuu, sillä heidän tehtävänään on luoda rakenteita ja mahdollistaa keskustelu.
Onneksi on tarjolla monenlaisia työkaluja ja menetelmiä keskustelun edistämiseksi ja erilaisten näkökulmien esiin tuomiseksi. Näitä organisaation kannattaa hyödyntää esihenkilötyön tukemiseksi.
Moninaisuus työpaikoilla on yksi tämän hetken avainkysymyksistä. Se vaatii meiltä jokaiselta rohkeutta keskustella, kykyä kuunnella ja halua oppia uutta.
Teksti on kirjoitettu yhteistyössä Paula Varpomaan (Teknologiateollisuus) ja Taija Hämäläisen (Helsingin kaupunki) kanssa. Kirjoittajat ovat mukana Työterveyslaitoksen Helsingin alueneuvottelukunnassa.
Lisätietoja:
Kommentointi