Tuoreessa Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton SisäNyt-hankkeessa selvitimme Suomen sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla ja vertasimme tuloksia Ruotsin sisäilmatilanteeseen.
Yhtenä osa-alueena tarkastelimme kuntien, valtionhallinnon, yliopistokiinteistöjen, sairaanhoitopiirin ja yritysten sisäilmasto-ongelman ratkaisun toimintamalleja ja vertasimme niitä Työterveyslaitoksen laatimaan ohjeistukseen.
Tarkasteltujen toimintamallien puutteet liittyivät tavoitteiden asettamiseen, viestintään, asiantuntijoiden pätevyyksiin, noudatettavaan ohjeistukseen ja korjausten onnistumisen arviointiin, joihin voidaan paljolti vaikuttaa organisaation sisäilmaryhmän laatimilla sisäisillä ohjeiden tarkennuksilla. Merkittävää oli mielestäni kuitenkin se, että valtaosassa tarkastelluista toimintamalleista ei kuvattu lainkaan, kuinka altistumisolosuhdearvio ja terveydellisen merkityksen arviointi toteutetaan käytännössä.
Rakennusterveysasiantuntija laatii altistumisolosuhdearvion selvitettyään rakennuksen olosuhteet kattavien rakennus- ja taloteknisten sekä sisäilmastoselvitysten avulla ja lääkäri arvioi tämän pohjalta olosuhteiden terveydellistä merkitystä tilojen käyttäjille. Oikeastaan vain tämän ketjun ja yhteistyön kautta on mahdollista ottaa kantaa kohteen sisäilmasto-olosuhteiden terveysvaikutuksiin.
Rakennusterveysasiantuntijan ja lääkärin yhteistyö on hyvin keskeistä, kun mietitään, mikä merkitys tilojen sisäilmasto-olosuhteilla on käyttäjien terveydelle. Jos tämä ketju ei toimi, vaikutukset voidaan pahimmillaan nähdä muun muassa käyttäjien huolestuneisuuden ja riskikäsitysten vahvistumisena. Terveyskysymykset voivat alkaa elää omaa elämäänsä, kun ei ole antaa selviä vastauksia tiedon tarpeeseen. Kuitenkin ratkaisuprosessin kannalta on tärkeää, että kaikilla sisäilma-asioiden parissa toimivilla on yhteneväiset käsitykset terveysriskeistä.
Parhaimmillaan yhteistyö hyödyttää sekä rakennusterveysasiantuntijaa että lääkäriä ja tukee työpaikan sisäilmasto-ongelman ratkaisua. Haastan sisäilmatoimijoita ja työpaikkoja miettimään ja konkretisoimaan toimintatapoja rakennusterveysasiantuntijan ja lääkärin väliseen yhteistyöhön sekä saavuttamaan selkeät toimintatavat sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseen ja hyvän sisäilman ylläpitoon työpaikoilla.
Yhtenä askeleena kohti vahvempaa yhteistyötä Työterveyslaitos järjestää 2.2.2021 erityisesti rakennusterveysasiantuntijoille suunnatun webinaarin sisäilmatekijöiden terveysvaikutuksista, jossa käydään esitysten lisäksi vuoropuhelua lääkäreiden ja rakennusterveysasiantuntijoiden kesken. Mielenkiinnolla odotan webinaaria ja keskusteluja esimerkiksi näistä nykytilanteen mahdollisista haasteista ja kehittämismahdollisuuksista:
- Tilaaminen: Tilataanko altistumisolosuhdearvio ja käytetäänkö rakennusterveysasiantuntijaa sen laatimiseen? Pyydetäänkö työterveyslääkäriä arvioimaan terveydellistä merkitystä? Tehdäänkö selvitykset riittävällä laajuudella niin, että altistumisolosuhteet ja olosuhteiden terveydellinen merkitys pystytään arvioimaan?
- Osaamisen tunnistaminen: Voitaisiinko työpaikoilla hyödyntää rakennusterveysasiantuntijan ja työterveyshuollon ammattitaitoa ja asiantuntemusta laajemmin sisäilmaryhmän työskentelyssä ja ongelman ratkaisussa?
- Yhteistyö: Miten yhteistyö toteutuu? Mitä käytäntöjä yhteistyölle on? Olisiko mahdollista lisätä rakennusterveysasiantuntijan ja lääkärin yhteistä keskustelua, kun laaditaan altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen arvio?
Kommentointi