Sisäilmaryhmien tuen tarve sisäilmaongelmien ratkaisussa on noussut esiin viime aikoina erilaisissa tutkimushankkeissa (lähdeviitteet 1, 2, 3). Sisäilmaryhmät kamppailevat edelleen erityisesti sisäilmaolosuhteita, terveysvaikutuksia, rakennuksen kuntoa ja viestintää koskevien ratkaisujen ja päätösten kanssa. On toivottu ohjeistusta.
Koska meillä Työterveyslaitoksessa on runsaasti ajantasaista, selkeää ja kattavaa ohjemateriaalia ja sitä tuotetaan koko ajan lisää (lähdeviitteet 4, 5, 6), mielestäni ainakin osa tuen tarpeeseen liittyvästä ongelmasta piilee tiedon käyttöönotossa.
Haasteet tiedon käyttöönotolle voivat liittyä esimerkiksi organisaation rakenteisiin tai toimintaan:
- Nähdäänkö sisäilmaa koskevien toimintatapojen kehittäminen, sisäilmaryhmän toiminta ja sisäilmaongelmien ratkaisu osaksi strategiaa ja varataanko sille tarvittavat aika-, henkilö- ja taloudelliset resurssit?
- Kuka käynnistää toiminnan ja mistä eri toimijoiden välinen yhteistyö alkaa?
- Miten sisäilmaryhmä työskentelee ja onko sen jäsenillä halua yhteisen ymmärryksen kasvattamiseen ja asioiden ratkaisemiseen?
- Huomioidaanko käytössä olevassa toimintamallissa laajasti eri osa-alueet ratkaisun saavuttamiseksi?
Olen työskennellyt lukuisien moniammatillisten sisäilmaryhmien kanssa, ja lähes kaikilla tapaamillani sisäilmaryhmillä on ollut ainakin osa edellä kuvatun kaltaisista ongelmista. Lohdullista kyllä, ryhmien jäsenten tahtotila sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on ollut lähes aina hyvä ja olemme pystyneet tukemaan heitä.
Olemme Työterveyslaitoksen moniammatillisen tiimin kanssa auttaneet sisäilmaryhmiä ratkaisukeskeisellä, tavoitteellisella ja vahvaan tietoon ja kokemukseen perustuvalla ohjauksella. Sparrauksen avulla sisäilmaryhmä on vahvistunut aktiiviseksi toimijaksi, saanut rohkeutta päätöksentekoon sekä tukea ohjeistuksen ja Työterveyslaitoksen toimintamallin käyttöönottoon. Yhteistyö on sujuvoitunut.
Olemme työskennelleet työpajoissa, joissa on työstetty yhdessä toimintamallia, keskusteltu haasteista ja kehitystarpeista, esitetty kysymyksiä ja luotu pohja vahvalle ryhmän sisäiselle yhteistyölle. Nämä työpajat ovat olleet pidettyjä.
Lopputuloksena on ollut itseään johtava, vahvasti omilla jaloillaan seisova ryhmä, joka on ollut valmis tarkastelemaan ja päivittämään toimintaansa sekä kokonaisvaltainen toimintamalli, joka on luonut raamit tekemiselle.
Tämä ei kuitenkaan asiakaspalautteidemme pohjalta olisi ollut mahdollista ilman ulkopuolisen, puolueettoman tahon sparrausta sekä yhteistyön ja tietopohjan vahvistamista.
Sparraus on mitä toimivin tapa kehittää toimintaa paremmaksi. Pyydä rakennusterveysasiantuntijamme, lääkärimme ja työyhteisöasiantuntijamme mukaan kehittämään sisäilmaongelmien ratkaisun toimintatapojanne.
Tutustu myös toimintamallikehityksen esimerkkitoteutukseemme ja muihin sisäympäristökoulutuksiimme (lähdeviitteet 7, 8).
Lisätietoja:
- SisäNyt-hanke
- SisäPri-hanke
- AVATER-hanke: Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – Yhteenvetoraportti - Valto (valtioneuvosto)
- Työterveyslaitoksen ohjeet ja työkalut
- Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen (Työterveyslaitos, 2017)
- Sisäilmaohjelma
- Sisäilmasto-ongelmat hallintaan -verkkovalmennus
- Kehitetään yhdessä toimintatapoja -virtuaalityöpajaesite ja sisäympäristökoulutukset
Kommentointi