Mitä työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut vastasivat, kun heiltä kysyttiin generatiivisesta tekoälystä työsuojeluasiana? Esimerkkejä vastauksista:
- ”Hienoa, että tekoälyn vaikutusta ja osallisuutta työsuojeluun on nostettu esiin.”
- ”Ei vaikuta omaan työhön niin paljoa, että meidän tarvitsisi näistä tietää.”
- ”Jouduin antamaan vastaukset ihan mututuntumalla.”
- ”Ei tähän aihepiiriin ole tullut työsuojelullisia kysymyksiä eikä tehtäviä.”
Työsuojelun asiantuntijana tunsin itseni yhtä noviisiksi kuin useat vastaajat, kun päädyimme Työsuojelupaneelissa kysymään generatiivisen tekoälyn käytöstä ja käyttömahdollisuuksista sekä työsuojelunäkökulmasta generatiiviseen tekoälyyn.
Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan suuriin kielimalleihin pohjautuvia ratkaisuja, jotka kykenevät tuottamaan ihmisen tuottaman kaltaista tekstiä tai kuvia tai tulkitsemaan kuvamateriaalia.
Tuskin kukaan on välttynyt kuulemasta tekoälyn sovelluksista, kuten ChatGPT:stä ja Copilotista, vaikka käyttö olisikin vähäistä ja itselle vierasta.
Tekoäly aiheena ei oikein iskenyt työsuojelutoimijoihin
Syventyäkseni teemaan tein alkajaisiksi testin, millainen tekoälyn käyttäjä olen (linkki testiin sivun lopussa). Päädyin tulokseen varovainen tutkimusmatkailija: En sulje pois tekoälyn mahdollisuuksia tulevaisuudessa, mutta haluan ymmärtää mahdollisuudet ja riskit ennen kuin sitoudun sen laajempaan käyttöön. Tunnistin itseni hyvin tuosta luonnehdinnasta.
Kun näin työsuojelutoimijoiden vastaukset Työsuojelupaneeli-kyselyymme, en suuresti yllättynyt.
Ensimmäinen havaintoni oli, että vastaajajoukko oli puolet normaalista vuosittaisen kyselyn vastaajamäärästä. Työsuojelun asiantuntijat eivät ilmeisesti kokeneet olevansa ihan kyselyn kohdejoukkoa.
Toinen havaintoni oli, että vastaajista iso osa oli valinnut useisiin väittämiin vastusvaihtoehdon ”En osaa sanoa / Ei koske meidän työpaikkaamme”.
Tekoäly voi synnyttää työsuojeluriskejä tai torjua niitä
Tekoälyn yhteys työsuojeluun syntyy kahta reittiä: Ensinnäkin tekoäly voi synnyttää uusia työsuojeluriskejä tai ehkäistä niitä. Esimerkkeinä riskeistä kyselyssä mainittiin työn yksipuolistuminen, muuttuminen oikeellisuuden tarkistamiseksi ja ammattitaidon köyhtyminen. Työn merkityksellisyys voi siis kadota, mikä koettelee työssä jaksamista.
Positiivisena esimerkkinä tiedetään, että työsuojelutoimijat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä generatiivisen tekoälyn sijasta tekoälypohjaista teknologiaa työturvallisuuden parantamiseksi. Annetaan robottien tehdä vaarallisimmat työt tai opetetaan koneita tunnistamaan ihminen työalueella ja siten välttämään tapaturmia.
Toiseksi tekoäly suo mahdollisuuksia datan monipuoliseen hyödyntämiseen. Oletin, että teema olisi houkutellut useampia työsuojelupäälliköitä tarttumaan kyselyyn. Onhan heidän tehtävänään usein kerätä ja analysoida dataa ja sen perusteella raportoida ja esittää kehittämiskohteita.
Siksi yllätyin, että vastaajajoukosta vain neljäsosa oli työsuojelupäälliköitä normaalin kolmasosan sijaan.
Vastauksista ilmeni myös, että tekoälyn käyttöön liittyvissä kysymyksissä ei juurikaan ole kaivattu työsuojelun asiantuntemusta. Seuraava kommentti kuitenkin pitää työsuojelutoimijan hereillä, josko sittenkin olisi tarvetta aktivoitua:
”Kiitos ajankohtaisesta kysymyspatteristosta. Tekoälyn hyödyntäminen on tulevaisuutta.”
Lisätietoja:
Työsuojelu ja tekoäly (Työelämätieto-palvelussa)
Moni työpaikka vasta aloittelee generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä (Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.2.2025)
Kommentointi