Merkityksen kaipuu on hyvin inhimillinen tarve. Tutkija Anu Järvensivu on havainnut, että työn merkityksellisyyden kaipuu on motivaatiotekijä. Se voi saada ihmisen tekemään useita töitä rinnakkain tai vuorotellen. Mekin olemme havainneet, että moni etsii työstään merkityksellisyyttä. Olemme tutkineet sitä, miten itsensätyöllistäjät ja mikroyrittäjät toimivat, jotta työn merkityksellisyyden kokemus säilyy arjessa.
Yrittäjillä on useita keinoja tehdä työnsä merkitykselliseksi itselleen. Tässä nostamme esiin toisten auttamisen. Se nimetään aikaisemmissa tutkimuksissa yhdeksi työn merkityksellisyyden peruspilariksi. Tunne siitä, että voi olla avuksi tai hyödyksi muille ihmisille, saa monen kokemaan työnsä erityisen merkitykselliseksi. Auttaminen voi tapahtua joko suoraan oman työn kautta tai työ voi palvella jotain yhteistä hyvää laajemmassa mittakaavassa.
Tutkimamme yrittäjät kertoivat suhtautuvansa asiakkaisiin ihmisinä, joiden luottamuksen he saavat solmimalla asiakassuhteen ja joita he voivat työllään auttaa. He neuvoivat asiakkaitaan juuri oikean palvelun tai tuotteen ääreen:
Kotipalvelualan yrittäjä kuvasi, miten hän työn ohessa oppii tuntemaan asiakkaansa ja tietämään, miten heitä voi parhaiten tukea. Valmennusyrittäjä puhui ilon kokemuksista, kun asiakas edistyi kohti omia tavoitteitaan. Hyvinvointialan yrittäjä taas koki palkitsevaksi, kun pystyi ohjaamaan asiakkaita eteenpäin myös kollegoilleen, jotta nämä saisivat juuri oikean avun.
Nämä kaikki auttamisen tavat tukivat yrittäjien tunnetta siitä, että oma työ on merkityksellistä. Muiden osoittama luottamus ja mahdollisuus auttaa toisia loivat yrittäjille kokemuksia oman työn tarpeellisuudesta ja myös yrittäjänä menestymisestä.
Astetta syvempi tapa kokea työn merkityksellisyyttä syntyi auttamalla muita löytämään elämäänsä merkitystä ja hyvyyttä. Tämä syvempi taso muiden auttamisessa edellytti erityisesti empatiakykyjä ja toisten kuuntelua – nykytyöelämän supertaitoja. Valmennusyrittäjä kuvasi oman työnsä tavoitteeksi auttaa asiakasta kohti sisäistä muutosta ja hyvää elämää. Kauneusalan yrittäjä kuvasi tätä arkisemmin myötäelämisenä asiakkaiden iloissa ja suruissa. Henkilöstön kehittämisen palveluita tarjoava yrittäjä sanoo, että työuralla häntä on ohjannut halu vaikuttaa ja saada aikaan muutosta parempaan organisaatioissa, joissa työskentelee.
Työn kokeminen merkitykselliseksi on lähtökohtaisesti iloinen ja toivottava asia. Merkityksen liiallinen painottaminen työn tarkoituksena voi kuitenkin peittää epäkohtia. Yrittäjä voi haluta niin kovasti palvella toisia, että alihinnoittelee oman työnsä, mikä voi johtaa toimeentulohankaluuksiin. Muiden auttaminen voi myös uhata omaa hyvinvointia, jos keskittyy kannattelemaan asiakkaiden hyvää oloa oman jaksamisen kustannuksella. Jotkut tutkimistamme yrittäjistä olivat pettyneet huomatessaan, että hyvistä tarkoituksistaan huolimatta he eivät olleet onnistuneet saamaan aikaan pysyviä muutoksia toivomaansa suuntaan.
Jos hyvän tekemisen taakka käy liian raskaaksi, voikin joskus olla syytä vaihtaa näkökulmaa. Työ ei varmasti tunnu yhtä merkitykselliseltä joka päivä, eivätkä kaikki tehtävät ole innostavia merkityksellisessäkään työssä. Joskus voi antaa itselleen luvan ajatella työtä kylmästi ”vain työnä” ja ehkä panostaa välillä muihin elämänalueisiin, joilla tehdä hyvää kanssaihmisille tai maailmalle.
Lähteet:
Järvensivu, A. (2020) Työn merkityksellisyyden kaipuu johtaa korkeakoulutettuja yhdistämään useita töitä, Työn tuuli, 1/2020, 60-70.
Lindström, S., Ansio, H. & Raitoharju, R. (2020) Meaningful work, older age and entrepreneurship: Tactics for making work meaningful. Konferenssipaperi. The 10th Nordic Working Life Conference, Aalborg, 28-29.9.2020.
Kommentointi