Työkokeilu on prosessi. Se sisältää kokeiluun hakeutumisen, esityöskentelyn työpaikalla ja työn aloituksen. Tärkeintä ydintä on työkokeilun aikainen toiminta.
Kokeiltavan työn pitää vastata työkokeilijan osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Ennen paikan hakemista on hyvä selvittää työkokeilijan ja työpaikan välisen liiton mahdollisuuksia. Tässä auttavat hyvä osaamisen jäsentely ja ammatillisen kiinnostuksen selvittäminen.
Työkokeiluun osaaminen edellä
Työpaikallemme saapui työkokeiluhakemus, joka oli hyvin jäsennelty ja nosti hakijan osaamisen esille. Hakemus herätti mielenkiinnon ja halusimme tarjota hakijalle työpaikkaa. Tahdon lisäksi tarvitsimme tietoa kokeilun prosessista, rakenteesta, tavoitteista ja erilaisista lomakkeista.
Ihan ensimmäiseksi yritimme hahmottaa, millaisia resursseja työkokeilu meiltä edellyttää. Selvitimme tarkemmin mahdollisia työtehtäviä ja työkokonaisuuksia, jotka vastaisivat työkokeilijan osaamista.
Roolit ja tehtävät selviksi
Työkokeilun alussa järjestimme tapaamisen, johon osallistuivat kaikki prosessissa mukana olevat. Tapaamisessa sovittiin käytännön toimista sekä rooleista ja vastuista. Sovimme myös kokeilun kestosta, työajasta, työn kuvasta, perehdytyksestä, tavoitteista ja seurannasta sekä dokumentoinnista.
Varsinkin työpaikkaohjaajien on hyödyllistä tietää työkokeilijan terveydentilasta ne asiat, jotka voivat vaikuttaa työn tekemiseen. Tapaamisessa sovimme myös siitä, miten työpaikalla tiedotetaan työkokeilusta. Yhdessä sovitut asiat kirjattiin muistioon, joka jaettiin kaikille osapuolille.
Työpaikkaohjaajille esihenkilöiden ja palveluntuottajien tuki
Työpaikkaohjaajat tarvitsevat tietoa työkokeilusta. Lisäksi he tarvitsevat sekä esihenkilöiden että mahdollisen kuntoutuksen palveluntuottajan tuen työlleen.
Meillä työpaikkaohjaajat työskentelivät työparina, mikä osoittautui hyväksi tavaksi. Saimme ohjaajan tehtävässä tukea toisiltamme ja pystyimme tarvittaessa vuorottelemaan keskenämme.
Pidimme työkokeilijan kanssa viikoittain yhteisen palaverin, jossa keskustelimme tasa-arvoisina ja vertaisina. Puhuimme kokeilun sujumisesta ja sovimme tulevista työtehtävistä.
Työn mitoituksessa jouduimme tasapainottelemaan riittävän ja liiallisen työmäärän välillä. Annoimme palautetta ja tukea molemmin puolin ja pyrimme tukemaan työkokeilijan työkykyä ja työn tekemistä.
Hyvä vuorovaikutus rakentaa luottamusta
Työkaverimme Janita Julkunen kertoi blogitekstissään Mielenterveyden tukeminen on koko työyhteisön asia, että avoin vuorovaikutus, kysyminen, kuunteleminen ja kannustaminen ovat työkokeilijan työn tukemisen ydintä.
Meillä työkokeilu toteutui lähes kokonaan etätyönä, mikä toi omat haasteensa. Yhteiset verkkotapaamiset olivat arvokkaita välittömän keskusteluyhteyden ja luottamuksen rakentumisessa.
Koimme työpaikkaohjaajina, että näistä ohjauskeskusteluista oli hyötyä myös meille itsellemme. Keskustelut edellyttivät meiltä vuorovaikutustaitoja ja kykyä arvioida omaa toimintaamme.
Työkokeilu päättyi yhteiseen loppupalaveriin, jossa arvioitiin työkokeilijan työssä suoriutumista, työllistymisen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden urasuunnitelmia.
Työkokeilija ja työpaikka ovat työkokeilun ytimessä
Työnantajilla ja työpaikoilla on työkokeiluissa keskeinen rooli, joten niiden valmiuksia yhteistyöhön pitäisi parantaa.
Työpaikan näkökulmasta on vaikea hahmottaa, mikä järjestäjätaho kulloinkin kokeilua toteuttaa ja mitkä ovat sen tavoitteet ja prosessi. Työkokeilua pitäisikin kehittää kohti laatuun perustuvaa yhdenmukaista palvelua.
Työkokeilu on osa työkokeilijan työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Tämän takia tarvitaan nykyistä monialaisempaa yhteistyötä ja työkokeilijan palvelujen parempaa koordinointia myös kokeilun aikana.
Lisätietoja:
Hallituksen Työkykyohjelma tukee osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä. Työterveyslaitos kehittää ohjelmaan liittyvää työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutusta.
Kommentointi