Tuoreessa Työsuojelupaneeli-kyselyssä pureuduimme psykososiaalisiin tekijöihin. Halusimme tietää, mitä työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut ajattelevat psykososiaalisten tekijöiden esiintyvyydestä, arvioinnista ja hallintakeinoista.
Aihe on monelle entuudestaan tuttu, ja siitä tiedetään paljon. Usein psykososiaalisista tekijöistä puhutaan haitallisen kuormituksen näkökulmasta. Mitä uutta ja positiivista paneelista selvisi?
1. Psykososiaalisesta kuormituksesta puhutaan työpalavereissa
Säännölliset keskustelut esihenkilön ja tiimiläisten välillä tunnistettiin sekä psykososiaalisen kuormituksen arvioinnin että hallinnan välineiksi.
Monet vastaajat mainitsivat kehityskeskustelut, one to one -keskustelut ja yksikköpalaverit tilanteiksi, joissa puhutaan työstä ja sen aiheuttamasta työkuormituksesta. Asoista puhutaan sekä kahdestaan esihenkilön ja työntekijän kesken että koko tiimin kesken. Tiimipalavereissa ratkotaan esimerkiksi kuormittavia työtilanteita.
Vastaukset viittaavat siihen, että samalla kun kuormitus nostetaan esille, siihen etsitään myös hallintakeinoja. Työsuojelupäälliköllä tai työsuojeluvaltuutetulla ei ole – eikä tarvitsekaan olla – suurta roolia, kun työjärjestelyistä, palaverikäytännöistä ja työkuormituksen seurannasta sovitaan tiimikohtaisesti esihenkilön johdolla.
Näinkö on työsuojelu integroitunut työn tekemiseen? Ollaanko uuden äärellä?
2. Työpaikan voimavarat nähdään – hyvä yhteishenki on kärjessä
600 vastaajan joukosta lähes 400 oli kirjannut omalta työpaikaltaan löytyviä voimavaratekijöitä.
Ehdoton ykkönen oli hyvä työilmapiiri tai yhteishenki, joka ilmenee työkaverin auttamisena ja kollegan arvostamisena. Ystävällisyys ja avoin vuorovaikutus liitettiin myös tähän työpaikan voimavaraan.
Tämän lisäksi mainittiin lukuisia muita voimavaroja, esimerkiksi kiinnostavat ja merkitykselliset työt, työsuhde-edut, yhteiset tapahtumat, vaikutusmahdollisuudet ja mahdollisuus joustaa työajoissa. Listan laajuuden perusteella voimavaratekijöitä ei ollut vaikea löytää.
Näiden hyvin olevien asioiden taustalla varmasti vaikuttavat sekä alussa mainittu keskusteleva esihenkilötyö että aktiivinen työsuojelu. Ne mahdollistavat ja luovat puitteet voimavaratekijöiden olemassaololle.
Onko tämä uutta, että osataan tuoda hyvät asiat myös esille?
3. Vaikeista termeistä on tullut tuttuja
Muistan vielä muutama vuosi sitten, kun työsuojelukoulutuksissa mietittiin, että psykososiaaliset tekijät ovat on vaikea termi käyttää. Eikä voimavara-sana tuntunut olevan sen helpompi. Ehkä siksi teeman yhteydessä käytetään esimerkiksi alussa mainittua henkinen työsuojelu -termiä.
Tämän paneelin vastaajajoukko vaikutti olevan sinut näiden termien kanssa. He toivat esille asioita, jotka ovat psykososiaalisten tekijöiden, kuormitus- ja voimavaratekijöiden ytimessä.
Uutena löydöksenä voinee siis mainita senkin, että työpaikoilla on opittu entistä paremmin tuntemaan nämä termit ja termien sisällöt. Tiedetään, mistä puhutaan.
Lisätietoja:
Työsuojeluhenkilöstölle suunnattu Työsuojelupaneeli toteutettiin marras–joulukuussa 2023. Kyselyyn vastasi 597 henkeä. Paneelin tuloksiin voi tutustua Työelämätieto-palvelussa: Työsuojelu ja työn psykososiaaliset tekijät
Keskeytykset ja liian suuri työn määrä ovat nousseet entisestään kuormitustekijöinä (Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.2.2024)
Kommentointi