Tuntui hassulta, että isä teki alaansa liittyviä huomioita myös vapaalla. Ei tunnu enää, kun löydän itseni etsimässä valjaita nostokorissa työskenteleviltä, alan kysellä nuoren työoloista, kun kuulen hänen olevan työharjoittelussa tai pelkään kesäteatterissa näyttelijöiden liukastumista vesisateessa.
Sitä kai se on, kun kokee oman työnsä merkitykselliseksi ja haluaa sitä jatkuvasti kehittää. Tekee asioita palkkatyössäkin melkein intohimosta ja rakkaudesta työn kohdetta kohtaan, ei niinkään rahan tai maineen vuoksi.
Motivaatio on sisäsyntyistä. Se pohjautuu henkilökohtaiseen innostukseen tai kiinnostukseen aihetta kohtaan. Esimerkiksi urheilija, joka harjoittelee ja kilpailee "rakkaudesta lajiin", tekee niin siksi, että nauttii urheilusta itsestään. Innostus antaa energiaa ja onnistumiset motivaatiota.
Omassa lajissani on kyseessä ihmisten henki ja elämä. Ettei kenenkään tarvitsisi työn takia menettää terveyttään. Kollegan kanssa seuraamme raskain mielin työkuolemailmoituksia ja olemme onnellisia, kun trendi tuntuu laskevan.
Haaveeni on nähdä vuosi, jonka aikana kukaan ei menetä työssä henkeään. Näkisinpä sen, ennen kuin jään pois työelämästä. Ihan vain rakkaudesta lajiin.
Toukokuussa kokoontuu taas iso joukko innostuneita työturvallisuuden ja -terveyden ammattilaisia Nollis-seminaariin Jyväskylään.
Seminaarin otsikkona on Rakkaudesta lajiin. Jyväskylä on tunnettu liikunnasta ja urheilusta. Mainio paikka siis kokoontua tämän teeman ympärille. Puheenvuorot varmasti syventävät sitä edelleen.
Voin myös jo aistia aikaisempien tapahtumiemme kokemuksesta sen sitoutumisen ja motivaation, joka osallistujista välittyy. Kaikki se osaaminen turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Halu yhdessä oppia ja jakaa ajatuksia toisten osallistujien kanssa.
Ihan vain rakkaudesta lajiin!
Lisätietoja:
Nolla tapaturmaa -foorumin Rakkaudesta lajiin -seminaari järjestetään Jyväskylässä Paviljongissa 20.–21.5.2025. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Kommentointi