Mielen hyvinvointi on hyvän työkyvyn perusta. Vastaavasti mielenterveyden häiriöt ovat yleisimpiä työkyvyttömyyden aiheuttajia. Työntekijöiden psyykkisiä voimavaroja voidaan tukea työpaikoilla monin tavoin. Parhaassa tapauksessa erilaiset riski- ja kuormitustekijät eivät ikinä johda mielenterveyden häiriön puhkeamiseen.
Valitettavasti esihenkilön antama tuki, roolien ja vastuiden selkeyttäminen, psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen tai muut ennalta ehkäisevät keinot eivät aina riitä. Ongelmien taustat ovat moninaiset, ja ongelmat voivat kummuta niin töistä kuin töiden ulkopuolelta. Tilanteen kärjistyessä työntekijän on turvauduttava työterveyshuollon tukeen.
Kun työntekijä on saanut mielenterveyden diagnoosin lääkärin vastaanotolla, keskeinen kysymys on se, mitä työterveyshuolto yhteistyössä työnantajan kanssa voi tehdä.
Johtavatko tietynlaiset toimenpiteet parempaan lopputulokseen kuin toiset? Voiko mielenterveyden hoitopolkuja koskevalla tiedolla edistää tulevaa työkykyä? Voiko työterveysyhteistyön prosessit suunnitella työkykyä edistäviksi aina työpaikkaselvityksestä hoitotoimenpiteisiin saakka?
Miten hoitopolut ovat yhteydessä työkykyyn?
Työterveyslaitos on aloittanut Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen Mielenterveyden hoitopolut työterveyshuollossa (MielenPolut). Sen tavoitteena on tuottaa vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin.
Mallinnamme työterveysyhteistyön ja mielenterveyden hoidon ydinprosesseja työterveyshuollon rekisteriaineistoista. Hyödynnämme siinä koneoppimisen menetelmiä ja pyrimme ennustamaan työntekijöiden tulevaa työkykyä.
Tehtävä edellyttää useiden osatavoitteiden määrittelemistä. Ryhmittelemme erilaisia hoitopolkuja ja tarkastelemme sitä, miten työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma ohjaavat mielenterveyden hoitopolkuja työterveyshuollossa.
Pyrimme ennustamaan tulevaa mielenterveyden diagnoosia työpaikan riskitekijöiden, itsearvioidun työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon hoitotapahtumien perusteella. Keskeisintä on tarkastella, miten erilaiset hoitopolut ovat yhteydessä mielenterveyden diagnoosin saaneen henkilön työkykyyn.
Tehtävä voisi vaikuttaa ylivoimaisen haastavalta, jos tutkimusryhmä olisi lähtenyt liikkeelle kylmiltään. Onneksi alkuverryttely on hoidettu hyvin:
Aikaisemmassa tutkimushankkeessa Paremmalla ennakoinnilla kestävämpään mielen hyvinvointiin työssä (Ennakko) sama tutkimusryhmä tuotti mielenterveyden diagnoosia koskevia yksilöllisiä ennustemallinnuksia osittain samaa aineistoa hyödyntäen. Lisäksi ennustimme mielenterveyteen liittyvän hoitosarjan pitkittymistä lääkärien kirjoittamien hoitokertomusten aiheiden perusteella.
Uusikaan hanke ei välttämättä onnistu ratkaisemaan kaikkia haasteita, jotka liittyvät mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden häiriöistä kärsivien työkyvyn tukemiseen.
Toivomme kuitenkin, että onnistumme tuottamaan käyttökelpoista tietoa entistä parempien hoitopolkujen suunnitteluun. Omassa hankkeessamme olemme vasta astumassa uudelle polulle.
Lisätietoja:
Mielenterveyden hoitopolut työterveyshuollossa, MielenPolut (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi