Työterveyslaitos ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto tiedottavat 7.11.2022
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto uskoo, että tulevaisuudessa tekoälyä ja algoritmeihin perustuvaa tekniikkaa hyödynnetään yhä laajemmin organisaatioissa johtamisen tukena. Tekoälyä käytetään jo nyt muun muassa toiminnan johtamisessa, työntekijöihin liittyvien tilastotietojen keräämisessä, työtehtävien automatisoinnissa ja tehokkuuden parantamisessa.
– Raportti nostaa esille tekoälyn kahdet kasvot. Tekoälyyn perustuvat johtamisen järjestelmät voivat aiheuttaa työntekijöille merkittäviä riskejä, kuten työtahdin kiristymistä, työn hallinnan menettämistä ja työn epäinhimillistymistä. Toisaalta parhaimmillaan ne auttavat suunnittelemaan terveellisiä ja turvallisia työpaikkoja ja työympäristöjä, toteaa erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki Työterveyslaitoksesta.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto havaitsi ESENER-3-kyselytutkimuksessaan, että digiratkaisuja, kuten tekoälyä, hyödyntävät organisaatiot raportoivat useammin erilaisista työturvallisuusriskeistä kuin teknologiaa hyödyntämättömät tahot. Esimerkiksi 60 % digityökaluja käyttävistä yrityksistä tunnisti aikapaineen työturvallisuusriskiksi, kun vastaava luku muilla oli 47 %.
– Vaikka raportti listaa monia riskejä, digitekniikan avulla voidaan parhaimmillaan myös tukea asioiden havainnointia ja ongelmakohtiin puuttumista. Esimerkiksi kuormittavat työasennot tunnistetaan teknologiaa käyttävissä organisaatioissa muita paremmin, sanoo erityisasiantuntija Elina Östring Työterveyslaitoksesta.
Robotiikka kasvattaa työtapaturmien todennäköisyyttä
Östring kannustaa olemaan erityisen tarkkana ratkaisuissa, joilla vaikutetaan työntekijöiden asentoihin. Esimerkiksi työntekijöiden kanssa vuorovaikutuksessa olevat robotit vaikuttavat lisäävän fyysisiä riskejä ja todennäköisyyttä onnettomuuksiin.
– Työn sisällön tai tahdin määräävät ratkaisut johtavat normaalia tilannetta todennäköisemmin huonoihin tai staattisiin työasentoihin. Niiden vuoksi saatamme tehdä asioita toistuvasti kropallamme samalla tavalla, mikä lisää tiettyjen kehonosien rasitusta, Östring toteaa ja jatkaa:
– Robotiikkaan perustuvat ratkaisut haastavat fysiikan lisäksi psykososiaalisia tekijöitä. Kun työtahtia tehostetaan, tauot saattavat jäädä puutteellisiksi, mikä lisää koettua aikapainetta. Tämä puolestaan lisää riskejä ja voi johtaa tapaturmiin.
Raportissa nousee esiin lisäksi, että puettava teknologia, kuten älykellot ja VR-lasit, lisäävät riskiä virheasentoihin ja työntekijän väsymykseen. Puettavan tekniikan käyttö korreloi myös pitkien tai epäsäännöllisten työaikojen kanssa. Se saattaa viitata siihen, että puettavan teknologian käyttö liittyy ainakin jossain määrin työn tehostamiseen.
Uusien teknologioiden käytöstä tärkeää neuvotella
Huolestuttavaa on, että tutkimuksen mukaan vain noin neljännes uutta teknologiaa käyttöön ottaneista yrityksistä keskusteli työntekijöidensä kanssa teknologioiden vaikutuksista työturvallisuuteen.
– Raportissa suositellaan tekoälyyn pohjautuvien johtamisen järjestelmien ihmislähtöistä kehittämistä ja tiivistä yhteistyötä työntekijöiden, tutkijoiden ja järjestelmäkehittäjien välillä. Olisikin tärkeää lisätä yhteiskunnan toimijoiden tietoisuutta tekoälypohjaisista ratkaisuista, Kurki toteaa ja jatkaa:
– Työntekijöiden tulee olla tietoisia, millaista tietoa heistä kerätään ja miten tietoa käytetään. Raporttiin haastatellut asiantuntijat painottivat, että tekoälypohjaista johtamista ja tekoälypohjaisten järjestelmien käyttöä työpaikoilla tulee säädellä EU-tason eettisellä ohjeistuksella, mutta myös lainsäädäntömuutoksin.
Kurjen mukaan tekoäly voisi olla hyödyllisintä suurten datamassojen analysoinnissa. Saatuja havaintoja pystyttäisiin hyödyntämään työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.
– Työpaikoilla voidaan tehdä paremmin ennakoivaa työturvallisuus- ja työhyvinvointityötä, kun saatujen tulosten perusteella osataan priorisoida korjattavia asioita, Kurki sanoo.
Lisätiedot
- Tekoäly työn kehittämisen ja johtamisen tukena: Anna-Leena Kurki, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, +35830 474 2958, anna-leena.kurki [at] ttl.fi (anna-leena[dot]kurki[at]ttl[dot]fi)
- Robotiikan vaikutukset kehoon ja työasentoihin: Elina Östring, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, +35830 474 2084, elina.ostring [at] ttl.fi (elina[dot]ostring[at]ttl[dot]fi)
Tutustu lähdemateriaaleihin
- Artificial intelligence for worker management: an overview | Safety and health at work EU-OSHA (europa.eu)
- Artificial Intelligence for worker management: existing and future regulations | Safety and health at work EU-OSHA (europa.eu)
Tiedotteen lähettäjästä
- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.
- Ensi vuonna käynnistyy EU-OSHAn uusi Digiajan turvallinen ja terveellinen työ -kampanja. Lisätietoa kampanjasta luvassa kesällä 2023: www.terveellinentyo.fi
- ESENER 2019 tutkimuksen tulosportaali: Overview | ESENER (europa.eu)
