Työterveyslaitoksen mediatiedote 29.8.2023
Epäasiallinen kohtelu on yhdistetty lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun ja uniongelmiin. Epäasiallista kohtelua kokeneet myös poistuvat työnantajansa palveluksesta todennäköisemmin kuin muut työntekijät.
Työnantajilla on työturvallisuuslakiin perustuva velvoite taata turvallinen työympäristö. Kohdennettuja ja tutkittuja keinoja tarvitaan kuitenkin lisää. Tutkimushanke käynnistyi kuntaorganisaatioiden käytännön tarpeesta löytää uusia työkaluja epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivallan ehkäisyyn ja selvittämiseen.
Hoitotyössä kohonnut riski konfliktitilanteille
Kunta-alan ammateista terveydenhuollon ja hoitotyön työntekijät raportoivat epäasiallista kohtelua eniten. Riskiä lisäävät aiemmat syrjintäkokemukset, liiallinen työmäärä, uhka työtehtävien lakkauttamisesta ja lyhyt aika tehtävässä. Vastauksissa nousi esiin myös kokemus siitä, että työyhteisössään ei tule ymmärretyksi ja hyväksytyksi ja ettei esihenkilöön voi luottaa.
– Epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn kannattaa panostaa, jos nämä ilmiöt ovat työyhteisössä korostuneet tai kasvussa, vaikka varsinaisia työpaikkakiusaamiskokemuksia ei vielä työhyvinvointikyselyissä raportoitaisikaan, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Kunta10-tutkimuksessa vuonna 2022 väkivaltaa tai sen uhkaa työssään oli kokenut vajaa puolet kunta-alalla työskentelevistä naisista ja kolmannes miehistä. Asiakasväkivaltatilanteita ennustavat tekijät vaihtelevat ammateittain. Hoito- ja sosiaalialan ammateissa riskiä lisäävät vuorotyö, kiivas työtahti, kiire ja vaikeus pitää taukoja työpäivän aikana.
Psykososiaaliset voimavaratekijät vähentävät sekä epäasiallista kohtelua että asiakasväkivaltaa
Myönteiset muutokset lähiesihenkilön ja työyhteisön toiminnassa olivat yhteydessä sekä vähentyneeseen epäasialliseen kohteluun että asiakasväkivaltatilanteisiin kunta-alan työpaikoilla kahden vuoden seurannassa.
– Työpaikoilla on panostettava ennen kaikkea esihenkilötyön sekä työyhteisön vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämiseen, sanoo vanhempi asiantuntija Nina Olin Työterveyslaitoksesta.
Opettajien väkivaltariskiä koskeneessa osatutkimuksessa havaittiin, että vaikka alakoulujen opettajien väkivaltariski oli 20 prosenttia suurempi huono-osaisimmilla alueilla verrattuna hyväosaisimpiin, riskiin voitiin vaikuttaa hyvällä johtamisella ja kannustavalla työyhteisöllä. Avainasemassa ovat kollegojen tuki, yhteistyön kulttuuri, laadukas johtaminen ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus
– Kun nämä tekijät olivat kunnossa, opettajien väkivaltariskissä ei enää havaittu eroa hyvä- ja huono-osaisten alueiden välillä, sanoo Jenni Ervasti.
Hankkeessa tuotettu uusi tutkimustieto on hyödynnettävissä sekä riskissä olevien työyksiköiden tunnistamiseen että kehittämistoiminnan suunnitteluun. Lataa työpaikkasi käyttöön tiiviit oppaat konfliktitilanteiden käsittelyyn:
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, 043 825 5475, jenni.ervasti [at] ttl.fi (jenni[dot]ervasti[at]ttl[dot]fi)
- Nina Olin, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, 046 851 0497, nina.olin [at] ttl.fi (nina[dot]olin[at]ttl[dot]fi)
Hanke: Kuntatyönantajan vaikutusmahdollisuudet työpaikkakiusaamiseen ja asiakasväkivaltaan
- Hankkeessa toteutettiin ja arvioitiin kunta-alan työyhteisöille räätälöity kehittämishanke epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivaltatilanteiden hallintaan. Lisäksi tunnistettiin epäasiallisen kohtelun alkamista ja asiakasväkivaltatilanteiden riskiä ennustavia tekijöitä.
- Tutkimuksessa hyödynnettiin Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimusaineistoa vuosilta 2017–2022: Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tutustu loppuraporttiin: Työnantajan vaikutusmahdollisuudet epäasialliseen kohteluun ja asiakasväkivallan uhkaan (julkari.fi)
- Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja osallistuvat organisaatiot.
