Tulokset selviävät Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksesta, joka seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana. Tutkimukseen osallistui loppuvuoden 2019 ja 2020 välillä 757 työssä käyvää vastaajaa, joista 125 oli nuoria aikuisia (alle 36-vuotiaita). Tuloksista ilmi käyvä nuorten aikuisten selkeä työhyvinvoinnin heikentyminen herättää huolta. Tutkimuksen vastaajamäärä kuitenkin rajoittaa tuloksista tehtäviä yleistyksiä. Toisaalta nuorten heikentyneestä hyvinvoinnista on raportoitu myös useissa muissa tutkimuksissa ja selvityksissä.
Työkyvyssä heikennys ja työuupumusoireet yleistyivät
Nuorten työhyvinvointi heikentyi kaikilla mitatuilla työhyvinvoinnin asteikoilla. Erityisen poikkeuksellinen havainto tehtiin nuorten työkyvyn osalta.
– Nuorten kokemus omasta työkyvystä ei enää loppuvuonna 2020 eronnut muiden ikäryhmien keskiarvosta. Tämä havainto herättää erityistä huolta, koska tyypillisesti tutkimuksissa nuorten työkykyarviot ovat myönteisemmät kuin vanhempien työntekijöiden, erikoistutkija Janne Kaltiainen toteaa.
Nuoret kokevat myös vähemmän työn imua kuin ennen koronaa. Samalla työuupumusoireilu ja työssä tylsistyminen kasvoivat nuorilla kesän ja loppuvuoden 2020 välillä. Näissä työhyvinvoinnin kokemuksissa ei näkynyt vastaavia muutoksia muissa ikäryhmissä.
– Tutkimus antaa viitteitä myös siitä, että nuorista työhyvinvointi heikentyi erityisesti naisilla, yksin asuvilla ja tietyillä mittareilla myös enemmän läsnätyötä kuin etätyötä tekevillä, tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo.
Reiluun kohteluun ja uuden oppimiseen voidaan vaikuttaa työpaikoilla
Nuorista lähes joka viides koki, ettei tullut kohdelluksi reilulla tavalla työssään. Yhtä moni nuorista koki panostavansa työhönsä selvästi enemmän kuin mitä sai työltään vastineeksi. Muissa ikäryhmissä noin joka kymmenes kertoi vastaavista kokemuksista.
– Reilu kohtelu rakentuu arvostavasta vuorovaikutuksesta, kuulemisesta sekä johdonmukaisuudesta. Nämä kokemukset ovat omiaan edistämään myös työssä koettua yhteisöllisyyttä. Välittävä yhteydenpito ja myönteisen palautteen vaaliminen ovat erityisen tärkeitä haastavina aikoina ja mahdollisesti myös työuransa alussa oleville, Kaltiainen sanoo.
Nuorten kokemus siitä, että työ häiritsee muuta elämää, oli myös selkeästi kasvanut kesästä loppuvuoteen 2020. Samalla lähes puolet (40 %) nuorista vastasi, ettei ollut oppinut uusia ja aiempaa parempia työtapoja työssään.
– Työn rooli elämässä on voinut kasvaa, kun muu elämänpiiri korona-aikana on kaventunut. Tämä dynamiikan muutos korostaa työssä koettujen kokemusten merkitystä entisestään, Hakanen toteaa.
– Nyt, ja koronan jälkeenkin, on erityisen tärkeää vaalia myös nuorten, työuran alussa olevien, työntekijöiden mahdollisuuksia oppia uusia työtapoja ja taitoja työssään. Työpaikoilla tätä voidaan edistää kannustamalla rohkeaan uuden kokeilemiseen ja esimerkiksi vahvistamalla vertaisoppimisen mahdollisuuksia, Kaltiainen ehdottaa.
Miten Suomi voi? -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäisen kyselyn vuoden vaihteessa 2019-2020 osana toista tutkimushanketta (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä), ensimmäisen seurantakyselyn touko-kesäkuussa 2020 ja toisen seurantakyselyn marras-joulukuussa 2020. Tässä esitellyt tulokset perustuvat jokaiseen kolmeen kyselyyn vastanneiden 757 työssä käyneen suomalaisen kokemuksiin.
Tutkimuksen tuloksia julkaistaan (suomeksi) hankkeen verkkosivuilla Miten Suomi voi? - Työterveyslaitos (ttl.fi)
#koronavirus #mitenSuomivoi #työhyvinvointi #työkykyinenSuomi
Lisätiedot
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh 030 474 2668, janne.kaltiainen@ttl.fi
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen@ttl
- johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner [at] ttl.fi (salla[dot]toppinen-tanner[at]ttl[dot]fi)
