Päivitetty FireFit motivoi pelastajia työkyvyn ylläpitämiseen

FireFit-menetelmällä on arvioitu ja seurattu pelastajien fyysistä toimintakykyä jo viidentoista vuoden ajan. Tavoitteena on tukea pelastajan työkykyä koko työuran ajan. Jatkuvasti kehittyvässä menetelmässä on nyt uutuutena oma viitearvoaineisto yli 60-vuotiaille ja naisille sekä päivitetty savusukellusta simuloiva rata.
-
Anne Punakallio
Anne Punakallio
johtava tutkija
Janne Halonen
Janne Halonen
erityisasiantuntija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 11.1.2023

FireFit-menetelmä on pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä. Arviointiin kuuluvat hapenottokykyä ja lihaskuntoa testaavat osiot, joiden pohjalta syntyy pelastajan fyysistä toimintakykyä ja pelastustoimikelpoisuutta arvioiva FireFit-indeksi. Arvioinnin pohjalta testattava saa yksilöllisen palautteen ja henkilökohtaisen harjoitusohjelman.

Lisäksi FireFitissä testataan erikseen pelastajan motoriikkaa ja liikkuvuutta sekä annetaan harjoitteluohjeita. Motoriikka ja liikkuvuus tukevat työkykyä, mutta näillä testeillä ei arvioida pelastustoimikelpoisuutta. Toimintakyvyn seurantaa tehdään FireFitissä säännöllisesti.

Yli 60-vuotiaille ja naisille omat vertailuryhmät

FireFitin antamassa palautteessa käytetään apuna aiempien testitulosten viitearvoaineistoa. Tuorein aineisto koostuu lähes 10 000 pelastajan testituloksista, jotka on jaettu viiteen eri ikäluokkaan.

– Yhä suurempi osa pelastajista on yli 60-vuotiaita. Koettu työkyky on voimakkaasti yhteydessä ikään, joten haluamme auttaa pitämään heidät työkykyisinä. Nyt heille on FireFitissä oma viitearvoryhmä, jonka avulla omia testituloksia voi verrata muihin samanikäisiin. Lisäksi laadimme omat viitearvot erikseen päätoimiselle ja sopimuspalokuntien henkilöstölle sekä naisille. Tavoitteena on, että pelastaja pyrkisi hyvään fyysiseen toimintakykyyn ja säilyttäisi hyvän tason mahdollisimman pitkään, kertoo erityisasiantuntija Janne Halonen Työterveyslaitoksesta.

Viitearvoja käytetään ensisijaisesti motivoimaan omatoimiseen fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.

Savusukellusta simuloiva rata arvioi kuormittumista ja työtaitoa

Savusukellusta simuloivalla radalla pelastajan fyysistä toiminta- ja työkykyä voidaan arvioida työomaisissa tehtävissä. Se ei suoraan arvioi kelpoisuutta, vaan yksilöllistä kuormittumista savusukellusvarustus päällä toimittaessa.

Testirata on hyvä tapa arvioida kuormittumista ja työtaitoa esimerkiksi sairausloman jälkeen. 1990-luvulta peräisin oleva testirata on nyt päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita ja muuttuneita varusteita.

– Kyseessä ei ole kilpasuoritus, vaan simulointiradalla jokaisella on sama määrä aikaa ja suoritusta verrataan omaan maksimisykkeeseen. Rataan on lisätty kokonaan uutena osiona letkunvetotehtävä, jotta rata vastaisi mahdollisimman paljon oikeaa savusukellustyötä, kertoo johtava tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitoksesta.

Uudistettua savusukellusta simuloivaa rataa suositellaan käytettäväksi työkyvyn edellytysten arvioimiseen työnomaisessa tehtävässä.

Testitulokset yhteydessä työkyvyn kehitykseen

FireFit-menetelmän motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden testejä ja harjoitteluohjeistuksia pidetään kyselyn mukaan hyödyllisinä tukemaan pelastajan työkykyä. Seurantatutkimuksen tulokset vahvistivat FireFitin motoriikka- ja liikkuvuustestien luotettavuutta arvioida ja seurata eri-ikäisten pelastajien työssä tarvittavaa tasapainonhallintaa, liikkuvuutta ja kehonhallintaa.

– Seurantatutkimuksemme tukee suuntaa-antavasti FireFitin motoriikka- ja liikkuvuustestitulosten yhteyttä työkyvyn muutokseen. Kun pelastaja seurannan alussa suoriutui hyvin esimerkiksi dynaamisen tasapainon testistä, jossa kävellään 10 cm korkean ja 10 cm leveän puomin päällä, hänen itseraportoima työkykynsä kahdeksan vuoden seurannan jälkeen oli useimmiten myös parempi, kertoo johtava tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta.

FireFit5-hanke 2020–2022

Lisätiedot

  • johtava tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos, anne.punakallio [at] ttl.fi (anne[dot]punakallio[at]ttl[dot]fi), 030 474 2648
  • erityisasiantuntija Janne Halonen, Työterveyslaitos, janne.halonen [at] ttl.fi (janne[dot]halonen[at]ttl[dot]fi), 030 474 2598

Jaa sisältö somessa!