Tiedote 8/2020, 21.2.2020
Noin joka viides työikäinen nainen ja joka kymmenes työikäinen mies kokee saaneensa oireita työpaikkansa sisäilmasta viimeisen 12 kuukauden aikana THL:n, Työterveyslaitoksen ja Kuntaliiton selvitysten mukaan. Suurin osa oireista on lieviä tai kohtalaisia ja ne menevät ohi, kun sisäympäristön olosuhteet on korjattu kuntoon.
Osalla työntekijöistä oireet kuitenkin pitkittyvät ja heidän elämänlaatunsa ja työ- ja toimintakykynsä voi heikentyä merkittävästi, vaikka rakennus on korjattu, työkyvyn tukitoimia kokeiltu ja diagnosoidut sairaudet hoidettu.
Pitkittyviä ja hankalia oireita kokeville tarvittaisiin hyviä ja toimivia hoito- ja kuntoutusmuotoja, ja siksi Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston asiantuntijat halusivat selvittää, olisiko kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta tai psykoedukaatiosta apua. Psykoedukaatio on erilaisten oireiden ja sairauksien hoidossa käytettävä opetuksellinen työtapa, jonka tarkoituksena on lisätä oireilevan tai hänen lähipiirin ymmärrystä oireista ja niiden mahdollisimman hyvästä hallinnasta.
Nämä kuntoutusmuodot ovat osoittautuneet toimiviksi ns. toiminnallisissa häiriöissä kuten kroonistuneissa kiputiloissa. Sisäilmaan liittyvän pitkittyneen oireilun taustalla voi olla samanlaisia mekanismeja kuin toiminnallisissa häiriöissä.
Kyseessä oli ensimmäinen sisäilman ympäristötekijöihin liittyvien pitkittyvien ja hankalien oireiden hoitokokeilu, jossa mukana oli intensiivinen terapiakuntoutus.
Osa hyötyi kuntoutuksesta, osa ei – pitkittyneistä oireista kärsivät eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä
Tutkimukseen rekrytoitiin työterveyshuolloista 52 henkilöä, joista osa kävi terapiassa, osa sai psykoedukaatiota ja osa jatkoi käyntejään työterveyshuollossa normaalisti (kontrolliryhmä).
Psykoterapiaryhmään osallistuneista yli 70 prosenttia koki saaneensa apua ongelmaan ja 71 prosenttia suosittelisi saamaansa hoitoa muille. Psykoedukaatioon osallistuneista 43 prosenttia suosittelisi saamaansa hoitoa muille, mutta vain noin kolmannes koki sen vaikuttaneen hoidon kohteena olleeseen ongelmaan.
– Tilastollisissa analyyseissä ei tutkimusryhmien välille syntynyt merkitsevää eroa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että yksilöllisissä vasteissa on suurta vaihtelua, kertoo professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.
– Koska vain osa osallistujista hyötyi kuntoutuksesta, tarvitaan lisää tietoa siitä, mikä vaikuttaa kuntoutuksen soveltuvuuteen erilaisissa tilanteissa. Tutkimuksen perusteella on selvää, että pitkittyneitä ja hankalia oireita kokevat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jolle auttavat samat ratkaisut, kertoo psykologi Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta.
– Meidän pitäisi jatkossa pystyä paremmin pureutumaan sisäilmaan liittyvien pitkittyvien ja hankalien oireiden taustatekijöihin ymmärtääksemme, miksi tietynlainen kuntoutus sopii toiselle, mutta toiselle ei. Selvää on, että oireilevat tarvitsevat kipeästi apua ja monesti heidän elämänlaatunsa on erittäin huono verrattuna muuhun väestöön, sanoo Selinheimo.
– Jatkotutkimuksissa pitäisi selvittää, mitä eri tekijöitä liittyy pitkittyneen epäspesifin sisäilmaan liittyvän oireilun mekanismeihin. Todennäköisesti kyseessä on monitekijäinen ja -muotoinen oirekokonaisuus, johon vaikuttavat työpaikan kokonaisrasitus sekä yksilölliset fysiologiset ja psykologiset herkkyystekijät, jatkaa professori Tiina Paunio.
Pitkittyneesti oireilevat ovat myös terveydenhuoltopalvelujen suurkuluttajia, mutta tuen ja kuntoutuksen keinot eivät välttämättä ole kohdentuneet oikein. Mekanismien ja taustatekijöiden ymmärtäminen auttaisikin kohdentamaan sote-palveluita paremmin.
TOSI- hankkeessa verrattiin satunnaistetussa, kliinisessä tutkimusasetelmassa, voidaanko psykososiaalisella hoidolla tukea työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Tutkimukseen rekrytoitiin työterveyshuolloista työntekijöitä, joilla on ollut työympäristön sisäilmaongelmiin yhdistyvien laaja-alaisten oireiden takia vaikeuksia selviytyä työssään. Tulosten mukaan osa työntekijöistä hyötyi kuntoutuksesta, osa ei.
Tutkimus tehtiin 2013–2018. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, KELA ja Työterveyslaitos.
Lisätiedot:
psykologi Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2760, sanna.selinheimo[at]ttl.fi
professori Tiina Paunio, Helsingin yliopisto, puh. 050 3507936, tiina.paunio[at]helsinki.fi
Tieteelliset artikkelit
Psychosocial treatments for employees with non-specific and persistent physical symptoms associated with indoor air: A randomised controlled trial with a one-year follow-up.
Journal of Psychosomatich Research Volume 131, April 2020, 109962 https://authors.elsevier.com/a/1ab0V55zZExUx
https://doi.org/10.1016/j.jpsychores.2019.03.181
Hankkeen loppuraportti
Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa (TOSI) - Toimintamalli työterveyshuoltoon. Sanna Selinheimo, Aki Vuokko, Christer Hublin, Heli Järnefelt, Kirsi Karvala, Markku Sainio, Hille Suojalehto, Tiina Paunio. Työterveyslaitos.
www.julkari.fi
