Tuoreiden Kunta10-tilastojen mukaan vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Myönteistä on, että verrattuna vuoden takaiseen yhä useampi työntekijä (28 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Näiden työntekijöiden osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivän välissä. Vuonna 2019 määrä oli 16,5 päivää.
Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa kasvoivat kunta-alalla
Ensimmäinen koronavuosi on kohdellut eri ammattiryhmiä kunta-alalla eri tavoin, ja jo aiemmin havaitut ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kasvaneet. Esimerkiksi useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot ovat selkeästi lisääntyneet vuonna 2020. Lastentarhanopettajilla, lastenhoitajilla, koulunkäyntiavustajilla, hammashoitajilla, sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla keskimääräisissä poissaolopäivissä oli 1,5–3 päivän kasvu verrattuna vuoteen 2019.
Hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä, ovat edelleen myös keskimääräisten sairauspoissaolojen listakärjessä vuonna 2020: koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21–29 päivää vuodessa.
Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla (keskimäärin 6–8 päivää). Ammattiryhmien väliset erot korostuvat Kevan kunta-alaa koskevissa sairauspoissaolotiedoissa. Vuonna 2020 kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä ovat yleistyneet yli 8 päivän mutta myös 1–3 kuukautta kestävät sairauspoissaolokertymät. Erityisesti pisimmät poissaolot lisäävät sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan hallinto- ja suunnittelutehtävissä toimivien keskuudessa aikaisempaa harvempi oli pois töistä sairauden vuoksi.
– Koronapandemia on sekä Kunta10-kyselytulosten että näiden sairauspoissaolotilastojen valossa lisännyt työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta koronapandemia on lisännyt poissaoloja tietyissä ammattiryhmissä myös tiukentuneiden ohjeistusten vuoksi: pienessäkään nuhassa ei ole voinut mennä töihin, ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja. Meidän tilastossamme 1–3 päivän poissaolojaksot ovat vähentyneet ja tätä pidemmät hieman lisääntyneet, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Yli 50-vuotiaiden sairauspoissaolot laskevat, nuorten työntekijöiden luvut kasvaneet
Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa sairauspoissaolot jatkavat laskua. Huolestuttavaa sen sijaan on, että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuoteen 2019 verrattuna ja heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kuin 30–50-vuotiailla.
– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorten työntekijöiden osalta. Toisaalta nuoret usein työskentelevät ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon. On siis vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Rohkaisevat tulokset ikääntyvien työntekijöiden osalta antavat aihetta olettaa, että työkyvyn tukitoimet ovat olleet tuloksellisia ja ne on kohdistettu oikein, Jenni Ervasti sanoo.
– Kevan eläketiedot osoittavat, että koronavuonna aikaisempaa harvempi siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden takia. Myös työtapaturmien määrä väheni vuoden aikana erityisesti hallinnon, suunnittelun ja toimistotyötehtävien aloilla, joilla siirryttiin laajamittaisesti etätyöhön, kertoo tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen Kevasta.
Kelan korvaamien pitkien sairauspoissaolojen määrä väheni
Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni vuonna 2020. Sairauspäivärahaa maksettiin noin 14,5 miljoonalta päivältä, mikä oli noin 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Etuuskuluja kertyi 819 miljoonaa euroa. Joka kolmannen päivärahapäivän perusteena olivat mielenterveyden häiriöt.
Sairauspoissaolojen vähenemisen syynä voivat olla useat koronaepidemiaan liittyvät muutokset, kuten lisääntynyt etätyö, kontaktien väheneminen, työllisyyden muutokset sekä muutokset hoitoon hakeutumisessa ja hoitoon pääsyssä. Myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien pitkään jatkunut kasvu näyttää viime vuonna tyrehtyneen.
– Vaikka esimerkiksi masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät viime vuonna yleisesti vähenivät, ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien kasvu jatkui. Koronaepidemian aikana ja jälkeen on edelleen tärkeää seurata ja ehkäistä erityisesti mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja, sanoo tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelasta.
Tervetuloa Twitter-chatiin
- Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkijat keskustelevat siitä, miten koronavuosi on vaikuttanut suomalaisten sairauspoissaoloihin Twitter-chatissa torstaina 10.6. klo 13–14.
- Keskustelu on kaikille avoin – tervetuloa osallistumaan.
- Keskustelun aihetunniste on #TerveenäTyössä, ja keskustelunavaukset tulevat Twitter-tileiltä @tyoterveys @Keva_fi @Kelantutkimus.
- Lisätietoa Twitter-chatista: Kuinka suomalaisilla työpaikoilla sairastettiin koronavuonna? - Keva
Tutustu myös
- Tietoa kunta-alan sairauspoissaoloista löytyy Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta: Sairauspoissaolot kunnissa | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi.
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.
- Tietoa kunta-alan työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista: Keva tutkii.
- Kevan aineisto on koottu tutkimus- ja tilastotiedoista kunta-alan henkilöstön sairauspoissaoloista, tapaturmista, työterveyshuollosta, ammatillisesta kuntoutuksesta ja eläkkeistä. Vuonna 2020 se kattoi noin 340 000 kuntatyöntekijän tiedot.
- Kela on koonnut sairauspäivärahaan liittyvää tutkimus- ja tilastotietoa sairauspoissaolojen tietopakettiin: Sairauspoissaolojen tietopaketti - kela.fi
- Kelan sairauspäivärahan saaminen toimii työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 16–67-vuotiaille henkilöille alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta, kun sairaus on kestänyt yli omavastuuajan (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää).
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2806, jenni.ervasti [at] ttl.fi (jenni[dot]ervasti[at]ttl[dot]fi)
- Laura Pekkarinen, tutkimuspäällikkö, Keva, puh. 020 614 2748, laura.pekkarinen [at] keva.fi (laura[dot]pekkarinen[at]keva[dot]fi)
- Jenni Blomgren, tutkimuspäällikkö, Kela, puh. 050 5522 286, jenni.blomgren [at] kela.fi (jenni[dot]blomgren[at]kela[dot]fi)
