Maataloustyöhön liittyy useita tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä, kuten traktorilla ajaminen, epätasaisella alustalla kävely, kyykistely ja kumara-kiertynyt työasento.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuonna 2020 julkaiseman raportin mukaan maatalous on yksi aloista, joissa esiintyy erityisen paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Esimerkiksi 69 prosenttia työntekijöistä on raportoinut selkäkivuista.
– Lisääntyneestä koneellistamisesta ja automaatiosta huolimatta esimerkiksi karja- ja puutarhatalous sisältää edelleen raskasta lihastyötä ja staattisia työasentoja, kertoo erikoistutkija Veli-Matti Tuure Työtehoseurausta.
Tuure on ollut Luonnonvarakeskus Luken, TTS Työtehoseuran ja Perunantutkimuslaitos PETLAn HortiProw-yhteishankkeessa, jossa tuotettiin käytännönläheiset tietokortit työterveyshuollolle. Vaikka Hortiprow-hankkeessa keskityttiin erityisesti puutarha-alaan, sen tuottamia oppeja voidaan hyödyntää yleisemminkin maataloudessa, esimerkiksi perehdytyksessä.
– Tietokorteissa on kuvattu töiden erityispiirteitä tuotantosuunnittain sekä vuosisykliin pohjautuvia työvaiheita kuormitustekijöineen. 25 mukana ollutta yritystä kehitti ratkaisuja kuormituksen keventämiseksi, Tuure kertoo.
Tärinä kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä
Maatiloilla työskennellään ajettavilla työkoneilla, joiden aiheuttama kehotärinä on merkittävä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijä.
– Kun valitaan ajoneuvoja työkäyttöön, kannattaisi aina arvioida kyseisen laitteen tärinäaltistusta ja -vaimennusta. Valitettavasti kehotärinätasoista on saatavissa niukasti tietoa, Veli-Matti Tuure sanoo.
Koska tärinää ei voida täysin poistaa, sen aiheuttamaa kuormitusta tulisi vähentää. Tuure neuvoo pitämään koneet ja laitteet kunnossa, kiinnittämään huomiota työ- ja ajotapaan, organisoimaan työtä esimerkiksi työvaiheita yhdistämällä sekä hyödyntämään työkiertoa. Ylipäätään kannattaa välttää pitkään työskentelyä saman työtehtävän parissa.
Ylitarkastaja Jukka Polari Lounais-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että on työnantajan velvollisuus tehdä työn vaarojen selvitys ja arviointi.
– Sen avulla voidaan määrittää kuormittavimmat työasennot, liikkeet ja nostot. Lisäksi mietitään keinoja, miten niiden aiheuttamaa ylikuormitusta voidaan vähentää tai poistaa kokonaan, Jukka Polari sanoo.
Kun aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekevät työsuojelutarkastuksia maatalouden työpaikoille, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityisesti huomiota.
Nostamista ja kantamista kannattaa välttää
Työtehoseuran Veli-Matti Tuure kehottaa pohtimaan kuormittavien työtehtävien tarpeellisuutta. Lähtökohtana tulisi olla nostamisen välttäminen. Kantamisen sijaan voi hyödyntää kuljettimia tai rullakoita ja pohtia, ovatko kaikki siirrot tarpeellisia. Maataloudessa on paljon toistotyötä, jolloin tärkeää olisi varmistaa työkierron lisäksi hyvä työasento.
– Toistotyössä tulisi arvioida esimerkiksi työtason korkeus, ja sen tulisi mielellään olla säädettävissä. Tuki- ja liikuntaelimistön kannalta hyödyllistä on, jos työtä tehdessä voisi välillä vaihtaa puolta, Tuure sanoo.
Maataloudessakin yleistyneessä istumatyössä tulisi pitää selkä suorana ja tukevasti kiinni selkänojassa niin, että luonnollinen notko säilyy eikä alaselkä pyöristy. Myös istuimen säädöt kannattaa tarkistaa.
Tukirangoista apua työhön, jota tehdään kädet koholla
Kädet koholla tehtävää työtä voisi helpottaa ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien avulla myös puutarha-alalla ja maataloudessa.
– Muilta aloilta saatujen alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että ulkoisten tukirankojen avulla kuormitusta voitaisiin kohdistaa tasaisemmin olan, ylä- tai alaselän lihaksiin. Lisäksi mittauksissa olemme havainneet, että lihasten aktiivisuus eksoskeletonia käytettäessä on pienempi kuin ilman sitä. Toki maatalouden töissä eksoskeletoneja tulisi arvioida erikseen, kertoo erikoistutkija Satu Mänttäri Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen hankkeessa ”Kädet koholla työskentelyn keventäminen eksoskeletonin avulla” testataan eksoskeletoneja laboratoriossa ja kenttätutkimuksissa autenttisissa työtilanteissa. Tulosten pohjalta laaditaan arviointityökalu, joka mahdollistaa arvion siitä, milloin ja minkälaisissa töissä eksoskeletonin käyttö on perusteltua.
TERVEELLINEN TYÖ 2020-2022
- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.
- Tämä tiedote on osa viraston Terveellinen työ 2020-2022 – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanjaa.
- Tutustu aiheeseen: Terveellinen työ – ttl.fi
Lisätiedot
- Veli-Matti Tuure, erikoistutkija, Työtehoseura, veli-matti.tuure [at] tts.fi (veli-matti[dot]tuure[at]tts[dot]fi), p. 044 7143 675
- Satu Mänttäri, erikoistutkija, Työterveyslaitos, satu.manttari [at] ttl.fi (satu[dot]manttari[at]ttl[dot]fi), p. 043 825 3596
