Tiedote 37/2020
Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto on nostanut Euroopan laajuiseksi kaksivuotiseksi teemaksi ”Työn keventämisen keinot käyttöön tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentämiseksi”. Kyseessä on merkittävä ongelma Suomessa, sillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttavat tuotannon menetyksiä työpaikoilla ja kuormittavat terveydenhuoltoa.
Jopa 1,7 miljoonaa suomalaista kärsii pitkäaikaisesta tuki- ja liikuntaelinongelmasta. Vuonna 2019 pelkästään tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspäivärahoja korvattiin Suomessa noin 255 miljoonaa euroa.
– Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät useamman vuoden ajan 2000-luvun lopun lamaan liittyen, mutta ovat kääntyneet viime vuosina nousuun. Taantuman aikana moni sairastunut jää työn ulkopuolelle, kun taas parempina aikoina löytyy töitä myös erilaisista lähtökohdista ponnistaville. Nousukausina työkyvyttömyysetuuksien käyttö lisääntyy osittain sen vuoksi, että yhä useampi sairaudesta kärsivä on mukana työelämässä, toteavat Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Taina Leinonen ja vanhempi tutkija, professori Eira Viikari-Juntura, joka ovat pitkään tutkineet työkyvyttömyyden syitä ja ehkäisymahdollisuuksia.
Tule-sairaudet ovat erityisesti ikääntyneiden ongelma
Viikari-Junturan mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat vakavan uhan tavoitteellemme pidentää työuria. Liikuntaelinten sairauksien aiheuttamia työkykyongelmia on tutkimusten mukaan tyypillisesti juuri ikääntyvillä, ja ne voivat lyhentää merkittävästi työuria. Toisaalta vaikeimmat sairaudet jo nuoremmalla iällä alkaessaan johtavat kaikkein suurimpiin työvuosien menetyksiin.
– Masennuksen ohella erityisesti nivelrikko ja selkäsairaudet vähentävät paljon työssäolovuosia ja haastavat hallituksen työllisyystavoitteita. Tule-sairauksien taustalla oleviin syihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa, Viikari-Juntura sanoo ja jatkaa:
– Tutkimuksemme mukaan lonkan nivelrikon aiheuttamista työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin esimerkiksi rakennusalan työtehtävissä ehkäistä lähes 90 prosenttia ja ammattikuljettajillakin noin neljäsosa. Tähän päästäisiin, jos työn fyysiset kuormitustekijät saataisiin samalle tasolle kuin asiantuntijoilla.
– Työn kuormitusta voitaisiin vähentää esimerkiksi kehittämällä työmenetelmiä siten, että työssä ei tarvitsisi kyykistellä, polvistua tai nostaa yhtä paljon kuin nykyisin, tai hyödyntää työskentelyyn uudenlaisia työvälineitä ja menetelmiä.
– Aina tämä ei ole mahdollista, vaan joudutaan miettimään myös kevyempiä työtehtäviä tai työajan ja tiettyjen työtehtävien rajoittamista esimerkiksi osasairauspoissaolon tai myöhemmässä vaiheessa osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin, Viikari-Juntura sanoo.
Osa-aikaisia ratkaisuja ei hyödynnetä Suomessa tarpeeksi
Tutkijoiden mukaan osittaisia sairauslomia tai työkyvyttömyyseläkkeitä käytetään Suomessa muita Pohjoismaita vähemmän, vaikka niillä voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä ainakin tule-sairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä.
– Jos työntekijät voisivat työkyvyttömyyden alkuvaiheessa kokoaikaisen sairauspoissaolon sijaan jatkaa osa-aikaisesti työssä osasairauspäivärahan turvin, voitaisiin tekemämme analyysin mukaan säästää kahden vuoden ajalta jopa puolet sosiaaliturvakuluista, mukaan lukien työttömyys- ja eläkekustannukset, Viikari-Juntura sanoo.
Tutkijan mukaan todennäköisesti moni pystyisi eläkkeelle jäämisen sijaan jatkamaan kevyemmässä työssä, jos siihen vain tarjottaisiin mahdollisuus.
– Jos aiemmin käytettiin hoitona lepoa, niin nyt suositellaan mahdollisimman aktiivista elämäntapaa myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa. Paras tasapaino saavutetaan, kun yhdistetään tule-sairauksien hoitoon henkilölle sopiva liikunta, riittävä uni ja tarvittaessa painonhallinta. Myös työ on tärkeä osa kokonaisuutta, ja työelämässä jatkavat voivat usein sairauksiensakin kanssa paremmin kuin kotona olevat.
Verkkosivut: www.terveellinentyo.fi ja https://healthy-workplaces.eu/fi
Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos, p. 040 7369259
Vanhempi tutkija Taina Leinonen, Työterveyslaitos, p. 050 3271723
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi [at] ttl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]ttl[dot]fi)
