Tutkimus: Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen pelastaa työkyvyn

Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa on laadittu konkreettisia ohjeita työterveyshuolloille ja korkean riskin työpaikoille siitä, mikä auttaa ammattiastman tunnistamista, ehkäisyä ja hoitoa. Ohjeet perustuvat kansainvälisesti laajaan tutkimusaineistoon. Suomessa altistuu arviolta tuhansia työntekijöitä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille, jotka voivat aiheuttaa toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua heikentävän ammattiastman.
Rakennustyöntekijät keskustelevat työmaalla.
Henkilökuva Irmeli Lindström
Irmeli Lindström
ylilääkäri
Henkilökuva Katri Suuronen
Katri Suuronen
vanhempi asiantuntija
Henkilökuva Satu Soini
Satu Soini
ylilääkäri

Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.9.2023

Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa selvitettiin, mitkä ovat työperäisen ärsytysastman riskitekijät, miten parhaiten ehkäistä ja tunnistaa sairautta sekä kartoitettiin sairastuneiden toiminta- ja työkykyä. Tutkimus tarjoaa kansainvälisesti merkittävää uutta tietoa, koska yhtä suurta ammattiastmaan liittyvää potilasaineistoa ei ole aiemmin analysoitu.

Teollisuuden ydinalojen ammattitauti 

Ärsytysastman suurimpiin riskiryhmiin kuuluvat raskaan teollisuuden työntekijät sekä metalli-, korjaus- ja rakennustyöntekijät. Tyypillisiä altistumistilanteita ovat prosessivuodot ja aineiden palaminen tai kuumeneminen, mikä voi tapahtua pitkän ajan kuluessa tai äkillisessä onnettomuudessa. 

– Jos työntekijä hengittää voimakkaasti syövyttävää ainetta, jonka pitoisuus on korkea, keuhkot voivat vaurioitua jo muutamasta hengenvedosta. Lyhyestäkin altistumisesta voi seurata vaikea astma, joka oireilee lääkehoidosta huolimatta, kertoo keuhkosairauksien ylilääkäri Irmeli Lindström

Uudet ohjeet työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyölle 

Ärsytysastma-hanke paketoi työterveyshuolloille ja työpaikoille selkeää tietoa ja konkreettisia välineitä ärsytysastman tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon. Hankkeessa syntyi kolme tulostettavaa toimintamallia. 

  • Miten toimia, kun työpaikalla tai työterveyshuollossa epäillään ärsytysastmaa 

  • Miten tutkia ärsytysastmaa työterveyshuollossa 

  • Miten toimia poikkeustilanteessa, kuten tulipalo, prosessipäästö tai kemikaalionnettomuus

– Tiedolla on suuri merkitys ammattitaudin ehkäisyssä työpaikoilla, koska ärsytysastman tunnistaminen on vaikeaa. Valmistimme selkeät ohjeet, joita seuraamalla työterveyshuolto ja työpaikat voivat yhdessä tunnistaa vaaran paikat ja estää työntekijöiden sairastumista ärsytysastmaan, Lindström kertoo. 

Lisätietoja 

Irmeli Lindström, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 046 851 1898, irmeli.lindstrom [at] ttl.fi (irmeli[dot]lindstrom[at]ttl[dot]fi)  

Katri Suuronen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 040 555 3510, katri.suuronen [at] ttl.fi (katri[dot]suuronen[at]ttl[dot]fi)   

Satu Soini, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 046 851 5858, satu.soini [at] ttl.fi (satu[dot]soini[at]ttl[dot]fi) 

Tutustu 

Jaa sisältö somessa!