Tutkimus: Hyvinvointialuevalmistelijoiden jaksaminen oli äärirajoilla

Hyvinvointialueiden valmistelijoiden työhyvinvointia seurattiin kuukausittaisilla kyselyillä vuoden 2022 aikana. Tulosten mukaan valmistelijoiden hyvinvointia, työkykyä ja työssä suoriutumista heikensivät työn paljous, työpaineiden runsaus, pitkät työpäivät ja heikkoudet työyhteisön toimivuudessa ja esihenkilötyössä. Vastaavissa erittäin vaativissa muutostilanteissa olisi tärkeää satsata työhyvinvointia ylläpitäviin rakenteisiin.
kuvituskuva: kolme työntekijää kokouksessa
Jaana Laitinen
Jaana Laitinen
tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 18.4.2023

Hyvinvointialuevalmistelijoiden työhyvinvointi, työkyky ja työssä suoriutuminen heikkenivät vuoden 2022 aikana. Työhyvinvointia mittaavan seurantatutkimuksen tuloksissa näkyivät työn paljous, työpaineiden runsaus, pitkät työpäivät ja samanaikaiset työyhteisön toimivuuden ja esihenkilötyön heikkoudet.

Hyvinvointialueille siirtymisen hallinnolliset rakenteet luotiin nopealla aikataululla, minkä vuoksi kaikkien alueiden organisaatioihin ei ennätetty luoda riittäviä rakenteita työhyvinvoinnin varmistamiseksi.

– Työhyvinvointia tukevia työprosesseja ja rakenteita ei ollut olemassa riittävästi, ja työtä tehtiin niukoilla resursseilla, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.

– Työn tekemiselle ei onnistuttu luomaan ympäristöä, jossa hyvinvointi työssä on kaikkien oikeus. Osa valmistelijoista koki jääneensä työssään ja sen haasteissa yksin, Laitinen jatkaa.

Hän korostaa, että vastaavissa erittäin vaativissa muutostilanteissa on tärkeää satsata työhyvinvointia ylläpitäviin rakenteisiin.

Työhyvinvointia seurattava, kehitettävä ja johdettava

Hyvinvointialuevalmistelijoiden jaksaminen oli hektisenä valmisteluvuonna 2022 äärirajoilla.

Siksi tulevina kuukausina on erittäin tärkeää seurata ja tukea työntekijöiden toipumista. Tämä edellyttää työhyvinvoinnin säännöllistä seuraamista työhyvinvointikyselyjen avulla sekä määrätietoista työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä.

– On tärkeää ottaa huomioon valmistelijoiden jaksaminen ja hyvän työn tekemisen edellytykset. Tarvitaan hyvää johtamista ja riittävää tukea työyhteisöltä, ja näiden toteutus vaatii myös aikaa, Jaana Laitinen sanoo.

Esihenkilöt voivat edistää työntekijöiden jaksamista tukemalla työyhteisön avointa keskustelukulttuuria sekä osoittamalla arvostusta ja kiitosta sekä antamalla palautetta työssä suoriutumisesta. Tarvitaan myös työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamista.

Lisäksi esihenkilöiden tehtävänä on tukea työyhteisön yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Niihin satsaamalla voidaan keventää yksittäisten työntekijöiden työkuormitusta ja parantaa työn tuottavuutta.

Huomio omaan palautumiseen

Kiireinen valmisteluvuosi haastoi valmistelijoiden jaksamista, minkä vuoksi jokaisen valmistelijan on hyvä kiinnittää huomiota omaan työstä palautumiseensa ja työkykynsä edistämiseen. Tärkeää on työn tauotus ja kohtuulliset työpäivät. Työstä irrottautumista ja palautumista voi tukea rentoutumalla hyvässä seurassa ja tekemällä vapaa-ajalla itselle mielekkäitä asioista. Terveelliset elintavat edistävät palautumista.

– Mikäli lepo ei auta väsymykseen, tilanteesta kannattaa keskustella esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Erityisesti jos valmistelija on kokenut keskivaikeaa tai vaikeaa psyykkistä rasittuneisuutta tai oma työkyky on heikko, tarvitaan sekä yksilöllisiä että työyhteisön ja esihenkilötyön tukitoimia valmisteluvuodesta elpymiseksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi työn muokkaus, esihenkilön, työyhteisön ja työterveyshuollon tuki, Jaana Laitinen sanoo.

Mitä kuuluu hyvinvointialuevalmistelijoille? -seurantatutkimus

  • Työterveyslaitos seurasi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuoden 2022 aikana hyvinvointialueiden valmistelijoiden työhyvinvointia kuukausittaisilla kyselyillä.
  • Kyselyillä kartoitettiin vastaajien kokemuksia työstä, työyhteisön ja esihenkilöiden toiminnasta, psykososiaalista kuormitusta, työkykyä, työstä palautumista ja sitä edistäviä tekijöitä.
  • Kysely tuotti luotettavaa seurantatietoa, ja sen yhteydessä toteutettiin kevyt interventio, jossa vastaajat saivat räätälöidyn palautteen ja ohjauksen hyvinvoinnin ja työstä palautumisen edistämiseen.
  • Kyselyyn vastaaminen ja vastauksista saatu palaute auttoivat vastaajia hahmottamaan työnsä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja voimavaroja. Kysely ja siitä saatu räätälöity palauteviesti ohjasivat toteuttamaan keinoja ja vahvistamaan työssä jaksamista ja työstä palautumista.

Tutustu

Lisätiedot

  • tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, jaana.laitinen [at] ttl.fi (jaana[dot]laitinen[at]ttl[dot]fi), p. 030 474 6006

Jaa sisältö somessa!