Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.3.2023
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- tai motivaatiotilaa, jossa ihminen kokee olevansa työssään tarmokas, omistautunut ja uppoutunut. Se kuvaa työhön liittyvää innostumista ja iloa sekä työn kokemista merkityksellisenä.
Omaa työn imua voi mitata Työterveyslaitoksen maksuttomalla itsearviointitestillä. Työelämätieto-palveluun on nyt koottu 60 000 testivastauksen aineisto vuosilta 2017–2021.
Työn imu on melko yleistä
Työn imun taso oli melko korkea tai korkea noin kuudella kymmenestä testivastaajasta. He kokevat työn imua keskimäärin useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin. Vastaavasti noin 40 prosenttia kokee työn imua kerran viikossa tai sitäkin harvemmin, eli heidän työn imun tasonsa voi sanoa olevan keskinkertainen tai matala.
– Työn imu -testin tulokset osoittavat, että työn imu ei ole harvinainen kokemus. Sitä koetaan kaikissa ammateissa, ja aiempien tutkimusten tavoin se on myönteisessä yhteydessä terveyteen ja myönteiseen mielenterveyteen, jopa onnellisuuteen, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Naiset kokevat korkeaa työn imua miehiä yleisemmin. Myös ikä vaikuttaa, sillä erityisesti 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät kokevat työn imua useammin kuin nuoremmat, jatkaa Jari Hakanen.
Työn imu ei kuitenkaan ole myöskään yhtä yleistä kaikissa ammattiryhmissä ja aloilla.
Opetus- ja sosiaalialalla työn imu korkealla
Työn vaativuus ja vastuullisuus näkyvät testituloksissa myös työn imuna.
Työn imua koetaan etenkin ihmissuhdeammateissa: noin 71 prosenttia opetusalan, 68 prosenttia sosiaalialan ja 65 prosenttia terveydenhuollon ja hoitoalan työntekijöistä kokee korkeaa työn imua.
Myös hallinnollista johtamistyötä tekevillä korkea työn imu on yleistä: 69 prosenttia. Taiteellista työtä tekevistäkin kaksi kolmesta eli 65 prosenttia kokee korkeaa työn imua.
Teollisessa työssä työn imu vähäisintä
Teollisessa työssä vain 37 prosenttia kokee työn imua päivittäin tai useita kertoja viikossa. Teollisessa työssäkin kuitenkin siis useampi kuin joka kolmas kokee säännöllisesti työn imua.
Työn imu on vähäisempää myös näillä aloilla, joissa vain noin puolet työntekijöistä kokee korkeaa imua: rakennusala, liikennetyö, palvelu- ja maataloustyö, kaupallinen työ, toimistotyö ja tekninen tai tieteellinen työ.
Työn imu yhteydessä terveyteen ja onnellisuuteen
Työn imulla tiedetään olevia monia myönteisiä seurauksia muun muassa fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen, hyvään työsuoritukseen ja tuottavuuteen, myönteisiin asenteisiin omaa työpaikkaa kohtaan sekä aloitteelliseen ja innovatiiviseen työotteeseen.
Aineiston perusteella työn imun kokemus on selvässä myönteisessä yhteydessä myös itsearvioituun terveyteen sekä elämäntyytyväisyyteen ja onnellisuuteen.
– Työn imu edistää työn mielekkyyttä ja auttaa kohtaamaan työn vaatimuksia. Jos työn imu on vähäistä, sitä olisi syytä vahvistaa työn voimavaroista huolehtimalla, sanoo Jari Hakanen ja jatkaa:
– Työn imulle tärkeimpiä työn voimavaroja ovat se, että työssä voi käyttää monipuolisesti taitojaan, oppia uutta ja kehittyä, se että näkee aikaansaannokset työssään ja hyvin toimivassa työryhmässä toimiminen. Myös palvelevalla johtamisella ja työpaikan oikeudenmukaisilla käytännöillä vahvistetaan työn imua.
Lisätiedot
- Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, p. 040 562 5433, jari.hakanen [at] ttl.fi
Tutustu: Työn imu -testin tulokset Työelämätietopalvelussa
- Aineisto: Työn imu | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
- Aineiston pohjalta tehty analyysi: Työn imu -testin mukaan työn imu vaihtelee ammatin ja sukupuolen mukaan | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
- Aineisto- ja analyysisivut löytyvät myös ruotsiksi ja englanniksi.
- Tulokset perustuvat otokseen noin 60 000 anonyymista testivastauksesta vuosilta 2017–2021.
- Tuloksia on mahdollista suodattaa muun muassa ammatin, sukupuolen, iän, vuositulojen, terveyden ja onnellisuuden mukaan.
Tutustu: Työn imu -testi
- Testi: Työn imu -testi | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Vuonna 2010 julkaistu testi antaa vastaajalle henkilökohtaisen palautteen hänen kokemastaan työn imusta suhteutettuna vertailuryhmän tuloksiin.
