Työterveyslaitos ja Etla tiedottavat 17.1.2023
Keskustelutilaisuus: Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen? Tiedekulma 17.1.2023
– Suomessa työelämästä jäädään pois varhain verrattuna muihin Pohjoismaihin. Myös osatyökykyisten eli alentuneen työkyvyn omaavien työllistämisessä olisi parantamisen varaa. Lisäksi opiskeluajat ja pienten lasten äitien kotiin jäämisen jaksot ovat melko pitkiä, kertoi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.
– Julkista taloutta olisi vahvistettava nyt, kun matalasta lapsiluvusta koituu säästöjä ja suuret ikäluokat eivät ole vielä paljon hoivaa tarvitsevassa iässä, painotti Valkonen LIFECON-hankkeen 17.1.2023 järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen?”
Katse on suunnattava pitkälle eteenpäin ja pieniin ikäluokkiin on varauduttava
Suomessa on parhaillaan menossa vaihe, jossa lasten lukumäärän pieneneminen vähentää perheiden ja julkisen talouden menoja lyhyellä aikavälillä. Matalan syntyvyyden haitat alkavat näkyä taloudessa vasta, kun pienet ikäluokat siirtyvät työelämään. Työntekijöitä on vaikeampi löytää, talouskasvu hidastuu ja veronmaksajia on vähemmän. Kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta: pieni ikäluokka on työelämässä ainakin 35 vuotta. Meiltä puuttuu varautuminen pahenevaan työvoimapulaan.
Vähemmän tekijöitä – pidemmät työuratko ratkaisu?
Työurien pituuteen voidaan vaikuttaa politiikan ja työelämätoimijoiden yhteisillä keinoilla. Vaikuttavista toimista esimerkkinä ovat eläkeuudistukset, joita on tehty 2005 ja 2017. Varhaisen työelämästä poistumisen reittejä vähennettiin ja eläkeikää nostettiin. Eläkkeelle jäätiin vuonna 2021 noin kolme vuotta myöhemmin kuin 2004. Positiivinen muutos näkyy kaikissa koulutusryhmissä.
– Työuria voidaan pidentää paitsi lopusta myös alusta ja keskeltä. Keskeistä on työntekijöiden työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen, muistuttaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
– Varsinkin nuoremmilla ikäryhmillä mielenterveyden häiriöistä esim. masennuksesta johtuva työkyvyttömyys on kasvussa. Marinin hallituksen mielenterveysstrategia (2020–2030) ja Työelämän mielenterveysohjelma tuottavat keinoja, joilla työpaikoilla voidaan tukea mielenterveyttä ja työyhteisöjen hyvinvointia.
Päätöksillä ja asennemuutoksella alkaa olla jo kiire – hyvinvointivaltion ylläpito hankalaa
Maahanmuuton kasvattaminen ja siihen liittyvät kotouttamis- ja koulutusinvestoinnit ovat välttämättömiä kansantalouden ja julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi. Maahanmuuttajien kotoutumista tulee helpottaa ottamalla maahanmuuttajat työyhteisöjemme tasavertaisiksi jäseniksi.
Toinen, yhtä välttämätön polku on edistää työllisyyttä eri ikävaiheissa. Siitä hyötyisivät ihmiset itse suurempien tulojen vuoksi, yritykset ja julkiset palvelut työntekijämäärien kasvaessa ja julkinen talous suurempien verotulojen ja pienempien tulonsiirtomenojen kautta.
– Huolimatta edellä mainituista toimista työtä tekevien määrän väheneminen suhteessa muuhun väestöön hidastaa väistämättä elintason kasvua ja heikentää mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointivaltiota nykyisellä veroasteella. Tähän on meidän kaikkien syytä varautua ja erityisesti päättäjien jo seuraavissa hallitusohjelmissa, painottaa Valkonen.
Lisätiedot
Tarmo Valkonen, tutkimusneuvonantaja, ETLA, puh. 050 329 6014, tarmo.valkonen [at] etla.fi
Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 327 1723, taina.leinonen [at] ttl.fi
Keskustelutilaisuuden esitykset 17.1.2023 Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen?
Katso tilaisuus jälkikäteen verkossa (lähetys alkaa kohdasta 1.08). Tallenne on nähtävissä kahden viikon ajan 31.1.2023 asti.
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.
LIFECON on yksi STN DEMOGRAPHY -ohjelman viidestä tutkimushankkeesta. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
STN DEMOGRAPHY -ohjelman hankkeiden asiantuntijat ovat koostaneet tietopaketin päättäjille ”Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden”. Tietopaketti julkaistaan muutaman päivän sisällä ja linkki tulee tähän.
|
