Aivotyön olosuhteilla on merkitystä hyvinvoinnille ja tuottavuudelle

Stressin ja uupumuksen taustalla voi olla kuormittava aivotyö. Aivotyön monenlaiset vaatimukset koetaan kuitenkin eri lailla innostavina haasteina tai kuormittavina esteinä eri työyhteisöissä ja aloilla. Viisi avausta aivotyöhön -tutkimus selvitti kattavasti aivotyön arkea ja tiedolla työskentelyn vaatimuksia suomalaisessa työelämässä.
Miehiä ja naisia keskustelemassa pöydän ymprärillä

Nykytyö on aivotyötä. Se vaatii muistamista, tiedolla työskentelyä ja ongelmien ratkaisua – usein kuormittavissa oloissa. Monitekeminen, häly, keskeytykset ja ohjeisiin liittyvät ongelmat kuormittavat ja vaikeuttavat lähes kaikkien aivotyötä. Toisaalta aivotyössä monia innostaa uuden oppiminen, ideointi ja yhdessä tekeminen.

– Kokemukset aivotyöstä vaihtelevat ja eri tekijät innostavat eri ihmisiä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat yksiselitteisesti, että kognitiivisesti kuormittavat työolot kuten hallitsemattomat keskeytykset ja epäselvät työn käytännöt syövät hyvinvointia ja tuottavuutta, tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta sanoo.

Kalakoski toimi vetäjänä juuri päättyneessä Viisi avausta aivotyöhön -tutkimushankkeessa. Tutkimuksen tulosten mukaan kognitiivisesti vaativat työolosuhteet ovat keskeinen tekijä työn itsearvioidun koetun stressin, tuottavuuden ongelmien, kognitiivisten oireiden ja  uupumusoireiden taustalla. Kognitiiviset tekijät olivat yhteydessä uupumusoireisiin jopa työmäärää vahvemmin.

– Hälytyskellojen on hyvä soida, jos työssä on paljon kuormittavia olosuhteita tai työntekijät tuovat kokemuksia kuormittavasta aivotyöstä esiin, Virpi Kalakoski sanoo. 

Kuormitus kuriin kognitiivisella ergonomialla

Kuormituksen lähteet ovat moninaisia ja niitä on tutkimuksen perusteella syytä selvittää työpaikkatasolla ja eri työrooleissa ja tehtävissä. Työn eri vaatimukset tarvitsevat erilaisia ratkaisuja, jotta aivotyö olisi sujuvaa ja sopivan kuormittavaa.

Työntekijöiden kokemuksia on syytä kuunnella, koska ne auttavat hahmottamaan sellaisia arkisen työn tilanteita, joihin on tarpeen löytää parempia ratkaisuja. Valtaosa kuormitustekijöistä on sellaisia, että työntekijät itse eivät voi niihin suoraan vaikuttaa. Aivotyön olosuhteiden kohentamiseen tarvitaankin organisaatioiden johtoa ja päättäjiä.

Hyvä kognitiivinen ergonomia voi parantaa työn tuottavuutta ja vähentää työuupumuksen riskiä ja kognitiivisten oireiden määrää. Ergonomia on työn ennakoivaa suunnittelua ja jatkuvaa kehittämistä. Sillä edistetään tuloksellista ja terveellistä työtä koko työyhteisössä.

– Huonot työolot eivät poistu yksilötason stressinhallintakeinoilla vaan työoloja pitää yhdessä muuttaa, Virpi Kalakoski sanoo.  

Viisikko – viisi avausta aivotyöhön -tutkimus

  • Viidestä osatutkimuksesta koostuva Viisikko – viisi avausta aivotyöhön -tutkimus selvitti perusteellisesti työtehtäviin liittyviä kognitiivisia eli aivotyön vaatimuksia. Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto.
  • Tutkimuksen aineiston muodostivat Työterveyslaitoksen Aivotyökyselyllä kerätyt kyselyvastaukset vuosilta 2016–2019. Vastauksia oli yhteensä 11 488, erityisesti terveydenhuollon sekä asiantuntija- ja toimistotyön tekijöiltä.
  • Aivotyökyselyssä vastaajat arvioivat 39 aivotyön vaatimuksiin liittyvän tekijän yleisyyttä sekä koettua innostavuutta tai kuormittavuutta. Mukana oli myös uupumukseen, stressiin ja itsearvioituun tuottavuuteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi hoitoalan työntekijät toivat kyselyssä esiin sujuvan aivotyön esteitä ja edistäjiä.

Tutustu 

Viisi avausta aivotyöhön -tutkimushankkeen loppuraportti Julkarissa

Tutkimushankkeen sivut 

Ratkaisuja sujuvampaan aivotyöhön

Lisätiedot

Tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos, virpi.kalakoski [at] ttl.fi, +358 30 474 2242

Jaa sisältö somessa!