ASA-rekisteri on lakisääteinen ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille työssään altistuvien rekisteri. Uuden ASA-lain myötä ilmoitusmenettelyyn on tullut muutoksia. Muutamat aineet, kuten kloroformi ja tetrakloorimetaani poistuvat ilmoitettavista ASA-aineista. Muita poistuvia aineita on luetteloitu ASA-rekisterin verkkosivuilla. Ilmoitettavien listalle on tullut myös uusia työmenetelmiä, kuten
- työ, jossa altistutaan ruostumattoman teräksen hitsaushuuruille
- työ, johon liittyy altistuminen kvartsipölylle
- työ, johon liittyy altistuminen kaikelle kovapuupölylle eli lehtipuupölylle.
Muutoksen takia esimerkiksi ruostumattoman teräksen hitsaus tulee vastedes ilmoittaa ASA-rekisteriin työmenetelmänä eikä erillisinä aineina (kromi ja nikkeli). Ilmoitukset tehdään ASA-rekisterin verkkosivuilla olevilla lomakkeilla. Aineiden ja työmenetelmien ASA-ainenumerot löytyvät Työterveyslaitoksen julkaisemasta Ohjeellisesta ASA-aineluettelosta, joka löytyy ASA-rekisterin sivuilta. –Sähköinen ilmoitusjärjestelmä on kehitteillä, mutta se ei valmistu vielä maaliskuun loppuun mennessä, sanoo vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen Työterveyslaitoksesta.
Kvartsipölyä louhinnassa ja rakentamisessa
Kvartsille tai muulle kiteiselle piidioksidille altistutaan muun muassa murskaamoissa, valimoissa, kaivannaisteollisuudessa, louhinta- ja kivitöissä sekä rakentamisessa. Työntekijät, joiden keskimääräinen kvartsipölyaltistuminen ylittää yleisen taustapitoisuuden ulko- ja/tai sisäilmassa, on syytä ilmoittaa ASA-rekisteriin. On katsottu, että kvartsilla tällainen pitoisuus olisi 10 prosenttia voimassa olevasta kahdeksan tunnin HTP-arvosta (haitalliseksi tunnettu pitoisuus). Rakentamisessa voidaan altistua kvartsille aina, kun hajotetaan kiviainesta tai käsitellään pölyävää kiviainesta sisältävää tuotetta. Tällaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi betonin piikkaus ja hionta, tiiliseinien saumojen leikkaus ja hionta sekä siivoustyö. –Työterveyslaitoksessa alkaa tutkimushanke kvartsialtistumisesta rakennusteollisuudessa. Sen tavoitteena on kerätä entistä tarkempaa mittaustietoa kvartsialtistumisesta yleisimmissä työtehtävissä. Tätä tietoa voisi soveltaa myös ASA-ilmoituksia tehtäessä, sanoo johtava asiantuntija Tapani Tuomi Työterveyslaitoksesta.
Lehtipuupölyä levyjen ja puutuotteiden valmistuksessa
ASA-ilmoitettavien työmenetelmien listalla oli aiemmin työ, johon liittyi altistuminen tammen ja pyökin pölylle. Nyt tulee ilmoittaa altistuminen kaikelle kovapuupölylle eli kaikille lehtipuupölyille. Lehtipuupölylle voidaan altistua muun muassa levyteollisuudessa, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa sekä rakennusteollisuudessa. Lehtipuupölylle altistuneiksi katsotaan työntekijät, joiden keskimääräinen altistuminen on vähintään 10 prosenttia uusien laitosten HTP8h-arvosta 1 mg/m3 (hengittyvä pöly). Jos kovapuupölyä on sekoittunut muihin puupölyihin, raja-arvoa sovelletaan kaikkiin seoksessa mukana oleviin puupölyihin. Esimerkiksi peruskouluissa työstettävät lehtipuumäärät ovat pieniä ja puutöitä tehdään vain osan lukuvuotta, joten teknisten töiden opettajien keskimääräinen altistuminen jää ASA-ilmoitusvelvollisuutta vähäisemmäksi. Ilmoitusvelvollisuus taas ylittyy aina, kun lehtipuuta työstetään teollisessa mittakaavassa kokopäiväisesti.
Mittaustiedon puuttuessa katsotaan työaikaa
Toisinaan altistumisen arvioinnin perustana ei ole mittaustietoa omalta työpaikalta tai käytössä ei ole muilla työpaikoilla vastaavissa olosuhteissa tehtyjä selvityksiä tai mittauksia eikä mitään muutakaan soveltuvaa tietoa altistumiseen vaikuttavista tekijöistä ole. Siinä tapauksessa ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan – vähintään kaksi tuntia – työpäivästä tai vastaavan ajan, esimerkiksi yhden tunnin 40 päivänä. Lisää tietoa:
