Sisäilmaan liittyvä oireilu ja huolet ovat vähentyneet Suomessa Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman aikana. Tämä näkyy muun muassa väestölle ja terveydenhuollolle suunnattujen kyselyiden tuloksissa.
Vuonna 2018 alkanut Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on puolivälissä. Ohjelman väliarviointia varten toteutetuissa kyselyissä näkyy monia positiivisia muutoksia sisäilmaan liittyvissä huolissa ja oireilussa. Esimerkiksi Kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan sisäilman terveysvaikutuksista huolestuneiden suomalaisten osuus on pudonnut jopa 20 prosenttiyksikköä viimeisen viiden vuoden aikana.
”Sisäilman tilanne näyttäytyy Suomessa nyt hyvin erilaisena ohjelman alkuun verrattuna. Ohjelman aikana on tehty aktiivisesti työtä, jotta muun muassa oireilevilla, heidän läheisillään, terveydenhuollolla ja sisäilma-alan ammattilaisilla olisi enemmän tietoa ja osaamista käytössään”, sanoo ohjelman johtaja, tutkimusprofessori Anne Hyvärinen THL:stä.
Ohjelman aikana on tuotettu muun muassa 68 sisäilmatilanteisiin liittyvää selvitystä tai katsausta sekä 16 suositusta tai ohjeistusta esimerkiksi kouluille, työpaikoille ja kansalaisille. Lisäksi ohjelma on tarjonnut koulutusta sisäilmaan liittyvistä oireista yli 3000:lle terveydenhuollon ammattilaiselle.
Sisäilmaan liittyvä oireilu työpaikoilla on vähentynyt, mutta oireilua esiintyy edelleen enemmän työpaikoilla kuin kotona
Kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan yhä useammat suomalaiset pitävät työpaikkansa sisäilmaa hyvänä.
Tulosta vahvistaa myös THL:n vuosina 2022–23 toteutettu Terve Suomi -väestötutkimus. Sen mukaan sisäilmaan liittyvä oireilu työpaikalla ja oireiden takia lääkärissä käynti vähenivät selvästi vuoteen 2017 verrattuna. Naiset raportoivat oireita enemmän kuin miehet.
Tyytyväisyys kotien sisäilmaan on molempien kyselyiden mukaan korkealla tasolla ja oireilu vähäisempää kuin työpaikoilla.
Sisäilmatilanteen parantuminen näkyy myös terveydenhuollossa
Parantunut tilanne näkyy keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filhan vuonna 2023 tekemän kyselyn mukaan myös terveydenhuollossa. Enemmistö kyselyyn vastanneista lääkäreistä ja hoitajista kertoi kohtaavansa sisäilmasta oireilevia potilaita työssään kuukausittain tai harvemmin.
Kolmannes vastaajista koki, että sisäilmasta oireilevien potilaiden hoidossa ja tuessa on terveydenhuollossa tapahtunut parannusta viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi 70 prosenttia vastaajista arvioi sisäilmaoireisiin liittyvän koulutuksen laadun kohentuneen.
Yhteistyö ja parantunut keskusteluilmapiiri tukevat sisäilmatilanteiden ratkaisua
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman edistysaskelia ja jatkoa käytiin läpi 13.3.2024 järjestetyssä väliarviointiseminaarissa, joka keräsi yli 170 osallistujaa. Tapahtumassa käydyissä keskusteluissa nousi esille parantuneiden olosuhteiden lisäksi yhteistyön ja keskusteluilmapiirin positiiviset muutokset, jotka edesauttavat osaltaan sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisua.
Ohjelman teettämän media-analyysin mukaan myös sisäilmaan liittyvän uutisoinnin sävy on muuttunut neutraalimmaksi vuosiin 2017–2018 verrattuna. Lisäksi sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat merkittävästi vähemmän esillä tiedotusvälineissä.
Ohjelmassa tunnistetaan, että koronapandemia ja muut kansainväliset kriisit ovat vaikuttaneet sekä median esille nostamiin aiheisiin että kansalaisten huolenaiheisiin. Todennäköistä kuitenkin on, että ohjelma on osaltaan myötävaikuttanut monilla mittareilla näkyviin positiivisiin muutoksiin.
Ohjelman jälkipuoliskolla kiinnitetään entistä enemmän huomiota kestävyyteen ja planetaariseen terveyteen
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma jatkuu vuoteen 2028 saakka, ja sen jälkimmäisellä viisivuotiskaudella kiinnitetään huomiota muun muassa entistä tehokkaampaan tiedon jalkauttamiseen sekä ilmastonmuutokseen varautumiseen ja kestävyyteen.
”Kiinnitämme jatkossa entistä enemmän huomiota sisäilman sijaan sisäympäristöihin, joihin kuuluvat myös muut viihtyvyyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat seikat, kuten melu ja huonelämpötila. Vaikka sisäilmatilanne on Suomessa parantunut, muuttuva ilmasto tuo uusia haasteita tilojen terveellisyyden näkökulmasta esimerkiksi helteiden ja sateiden lisääntyessä”, THL:n erikoistutkija Anniina Salmela sanoo.
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi THL, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimia.
Lisätiedot
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman väliarviointiseminaari 13.3.2024
Terve Suomi ilmiöraportti: SisäilmaoireetAvautuu uudessa välilehdessäLinkki toiselle sivustolle
Anne Hyvärinen, ohjelman johtaja, tutkimusprofessori
THL, puh. 029 524 6364, etunimi.sukunimi [at] thl.fi
Anniina Salmela, ohjelman koordinaattori, erikoistutkija
THL, puh. 029 524 7712, etunimi.sukunimi [at] thl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]thl[dot]fi)
Työterveyslaitoksessa lisätietoja antavat
Kristiina Kulha, vanhempi asiantuntija, projektipäällikkö
puh. 040 548 6914, kristiina.kulha[at]ttl.fi
Sanna Lappalainen, johtaja, Työtilat
puh. 040 715 2204, sanna.lappalainen[at]ttl.fi
