Mielenterveyden manifesti työelämään korostaa arjen hyviä käytäntöjä työpaikoilla

Koronavirustilanteen pitkittyminen on nostanut mielenterveyteen liittyvät kysymykset entistä vahvemmin esiin myös työpaikoilla. Työelämän ja mielenterveyden pyöreä pöytä kokoontui maanantaina 22. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen johdolla etsimään ratkaisuja. Samassa yhteydessä julkaistiin kymmenen kohdan mielenterveyden manifesti työelämään.   Manifestissa nostetaan esiin, että mielenterveys on työelämässä menestystekijä. Hyvä mielenterveys on kytköksissä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin, kehittymis- ja muutoskykyyn sekä tuottavuuteen. Samalla pystytään vähentämään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. 

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa ensimmäisiä toimia oli digitaalinen työkalupakki.   Syksyllä julkaistava mielenterveyden tuen työkalupakki tarjoaa konkreettisia keinoja, joilla työpaikat ja työterveyshuollot pääsevät hyvin alkuun mielenterveyteen liittyvien tavoitteidensa edistämisessä. Painotus on ennaltaehkäisyssä.  – Korona-epidemia ja työn murros polarisoivat parhaillaan uudella tavalla mielenterveysongelmia. On meidän kaikkien yhteinen etu etsiä ja jakaa käytäntöjä, joilla pääsemme eteenpäin ja pystymme vähentämään mielenterveyshaittoja nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.  

Mielenterveyden manifesti  

1. Yksin pärjäämisen aika on ohi. Työyhteisön sosiaalinen tuki kannattelee myös muutostlanteissa ja kriiseissä. Yhteisöllisyyden rakentaminen on meidän jokaisen vastuulla.
2. Työkyky on määriteltävä uudelleen. Vaikka ei ole terve, voi olla työkykyinen. Sitoudumme rakentamaan kaikille mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja osallistua työhön. Työn kuuluu tukea mielenterveyttä.
3. Hyvän mielenterveyden perusta työssä on hyvissä työolosuhteissa. Jokaisella on oikeus hyvään johtamiseen, kunnolliseen työn organisointiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Myös esihenkilöt tarvitsevat tukea omaan työhönsä.
4. Kohtuus kunniaan! Oikein mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle. Hyvinvoiva työntekijä saa aikaan tulosta, on aloitteellinen ja on valmis joustamaan.
5. Mielenterveys on menestystekijä. Kun mielenterveys on hyvä, olemme yksilöinä ja yhteisöinä hyvinvoivia, kehittymis- ja muutoskykyisiä sekä tuottavia. Hyvinvoivat työntekijät ja työyhteisöt ovat myös työpaikan vetovoimatekijä.
6. Tunteet ovat osa työelämää. Vahvistamme kaikille turvallista ja sallivaa ilmapiiriä niin, että mielenterveydestä ja pulmista työssä voidaan puhua ja niitä on mahdollista ratkoa yhdessä.
7. Käyttäydytään kaikki ihmisiksi! Näytämme jokainen esimerkkiä siinä, miten toinen toisiamme kohtelemme. Huonoa käytöstä voi ennaltaehkäistä organisaatiotason toimilla ja siihen tulee puuttua.
8. Edistämme ymmärrystä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen työuran kaikissa vaiheissa on työpaikan strategista toimintaa. Sillä on vaikutusta asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä tuottavuuteen.
9. Panostamme ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Niin vähennämme heikentyneen mielenterveyden seurauksia työntekijälle, työpaikalle ja yhteiskunnalle. Työterveyshuolto toimii työpaikan kumppanina myös mielenterveyden edistämisessä.
10. Avaimet hyvän mielenterveyden kehittämiseen työssä ovat työpaikoilla itsellään. Pidämme yhdessä huolta mielenterveydestä! 

Tutustu myös 

• https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki
• Yksin pärjäämisen aika on ohi – Mielenterveyden manifesti työelämään  - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) 

Lisätiedot 

tuotepäällikkö Kaisa Mikkola, Työterveyslaitos, p. 0400 200 825, Kaisa.Mikkola@ttl.fi   johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, p. 046 851 2517, Salla.Toppinen-Tanner@ttl.fi