Nuorten polku opinnoista työelämään ei ole aina helppo, eikä koulutus anna välttämättä riittävästi eväitä työhön. Tämä nousi esiin Työpuntari-paneelikeskustelussa, jossa aihetta käsiteltiin tuoreiden tutkimustulosten valossa 9.3.2023.
Allianssin työelämädelegaatti Hugo Paananen tietää nuorten jännittävän työelämään siirtymistä. Hänellä on asiasta myös omakohtainen kokemus.
– Olisin toivonut, että ensimmäisillä työpaikoillani olisi huomioitu se, etten yksinkertaisesti voi osata yhtä paljon kuin muut. Silloinhan työelämätaitoja vasta harjoitellaan.
– Erityisen huolissani olen korona-ajan nuorista, joille ei ollut tarjolla kesätyöpaikkoja. Monilla on mennyt sivu suun monta tärkeää kasvun vuotta myös työelämän näkökulmasta, Paananen jatkaa.
Koronapandemia aiheutti opiskelu-uupumusta.
– Nuoret ottivat hyvinvoinnissa aika isoa osumaa pandemiasta. Oppilaitoksista tulee työelämään sellaisia nuoria aikuisia, jotka ovat valmiiksi jo tosi lujilla, sanoo Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen.
Sopivasti töitä ja vastuuta ensimmäisissä työpaikoissa
Myös Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mikko Nykänen korostaa, että ensimmäiset kosketukset työelämään ovat tärkeitä. Sieltä lähdetään luomaan sekä toimialan että yksittäisen työpaikan veto- ja pitovoimaa.
– Olennaista on, että työn mitoitusta katsotaan kriittisesti nuorten työntekijöiden kohdalla. Työn vaativuutta voi lisätä hiljalleen, kun osaaminen kasvaa, Nykänen kertoo.
Myös Anna Keski-Rahkosen mielestä riittävä resursointi on keskeinen asia, jotta voidaan ehkäistä nuorten aikuisten putoaminen työelämästä ja opinnoista.
– Itse tunnen erityisesti sotealaa. Siellä valmistuneita odottaa usein täysin rajoittamaton työmäärä. Ja mitä alempana työntekijä on työyhteisön hierarkiassa, sen vähemmän hänellä on valtaa vaikuttaa työhyvinvointia edistäviin tekijöihin, Keski-Rahkonen sanoo.
Kokeneilta työkavereilta tarvitaan aloitteellisuutta
Työpuntari-paneelissa tuomittiin vahvasti pelolla johtaminen, joka on vähentynyt muttei täysin kadonnut suomalaisilta työpaikoilta. On tärkeä luoda työpaikalle kulttuuri, jossa uskalletaan tuoda omia ajatuksia esille.
Mikko Nykäsen mukaan tutkimukset osoittavat, että nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnissa perehdyttämisellä on keskeinen merkitys. Ja sen tulee perustua vuoropuheluun.
– Esihenkilöiltä ja kokeneemmilta työntekijöiltä edellytetään aloitteellisuutta esimerkiksi fiilisten kysymisessä. Nuori työntekijä ei välttämättä vähemmän kokeneena tunnista vielä edes kaikkia työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, sanoo Nykänen.
Onko keskustelu liian ongelmakeskeistä?
Paneelissa kysyttiin myös, onko julkinen työelämäpuhe liian ongelmakeskeistä.
Tätä mieltä on Talouselämän toimituspäällikkö Anni Erkko.
– Työelämästä puhumista vaivaa kyllä jonkinlainen negatiivinen perusvire. Puhutaan enemmän työuupumuksesta, vähemmän työn imusta, sanoo Erkko.
– Olisi tärkeää myös mediassa viestiä, että työelämä on kiva juttu ja aika moni siellä viihtyy.
Työkulttuurin muutosta ja työhyvinvoinnin kysymyksiä pitkään tutkinut Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen muistutti, että työuupumuksen yleisyydestä huolimatta edelleen työ lisää hyvinvointia väestössä.
– Työssä käyvä väestö voi monilla mittareilla paremmin kuin väestö, joka ei ole kiinni työelämässä, sanoo Väänänen.
Monilla työpaikoilla on kuitenkin uudistamistarpeita työkulttuurissa ja toimintatavoissa. Panelistien mielestä esimerkiksi moninaisuuden huomioimiseen on herätty liian hitaasti, sillä tarvitsemme työelämään kaikki mukaan.
– Nuorten ajatusten kuunteleminen on tärkeää niin johtajille, esihenkilöille kuin tutkijoille. Meillä on moniääninen ja näkemyksellinen sukupolvi, joiden ajatukset voisivat uudistaa työelämää monella tavalla, Väänänen sanoo.
Katso tallenne!
Tutustu Työpuntariin
- Työterveyslaitoksen Työpuntarissa ruodimme ja puntaroimme työelämän tärkeitä kysymyksiä.
- Vuonna 2023 keskitymme työvoima- ja osaajapulaan, ja ensimmäisessä Työpuntarissa keskityttiin alle 35-vuotiaiden nuorten työntekijöiden työhyvinvointiin.
- Lue lisää ja katso tallenne tapahtumasta: Nuoret työntekijät | Työterveyslaitos (ttl.fi)
