Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ETLAsta haastatteli emeritusprofeossri Juha Alhoa syntyvyyden ennustamisen saloista. Haastattelu perustuu Alhon artikkeliin Suomen tilastoseuran vuosikirjassa ”Syntyvyys on hankala mallinnettava”. Juha Alho ja Tarmo Valkonen ovat mukana Työterveyslaitoksen koordinoimassa LIFECON-hankkeessa, jossa tutkitaan Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia
Mitä opittavaa meillä on aikaisemmista nopean syntyvyyden jaksoista?
Haastattelussa paneudutaan Suomen väestöhistoriaan tilastotieteen näkökulmasta ja pohditaan, löytyisikö aikaisemmista syntyvyyden nopean laskun jaksoista selityksiä tai yhtäläisyyksiä nykytilanteeseen.
Esimerkiksi 1960- ja 70-luvun vaihteen tienoilla syntyvyys romahti.
– Silloin taustalla vaikutti elinkeinorakenteen muutos maataloudesta teollisuuteen ja palveluihin. Muutettiin maalta Ruotsiin ja kaupunkien ympärille syntyivät nykyiset betonilähiöt. Tässä prosessissa perheasiat saivat jäädä, kertoo emeritusprofessori Juha Alho.
– Tuolloin, vain 50 vuotta sitten, vallitsi suunnitteluoptimismi. Valtiovallan toimesta ryhdyttiin tekemään ns. väestösuunnitteita, joiden mukaan väestön tulisi kehittyä. Väestö ei osoittanut yhteistyöhalukkuutta ja suunnitteista luovuttiin vähin äänin.
Löytyykö muiden maiden tilanteiden tarkastelusta selitystä?
Tarmo Valkonen ja Juha Alho sivuavat keskustelussaan myös kansainvälistä tilannetta ja hakevat yhteistä nimittäjää syntyvyyden laskun selittäjäksi eri maiden tilannetta tarkastelemalla. Yhteistä nimittäjää on kuitenkin hankala löytää.
– Harmillista on, että kun on luultu yhteisen tekijän löytyneen, niin vastaesimerkkejä on ilmaantunut. Väestötieteessä löydetyt säännönmukaisuudet ovat luonteeltaan empiirisiä yleistyksiä, jotka pätevät jollain tarkkuudella, joillakin alueilla, joinakin aikoina. Esimerkiksi väestölliseen siirtymään liittyvän hedelmällisyyden tason laskun on ajateltu syntyneen kuolevuuden laskun seurauksena, mutta kaikissa maissa näillä kahdella prosessilla ei ole ollut tätä järjestystä, ei esimerkiksi Suomessa, muistuttaa Alho.
Miten maamme päättäjien pitäisi osata huomioida ennustamisen vaikeus?
– Pitäisi hyväksyä se, että parhaatkin ennusteet ovat aina jonkin verran pielessä. Se mitä voidaan tehdä, on tutkia vaihtoehtoisten päätösvaihtoehtojen seuraamuksia eri tilanteissa. Epävarmuuden tunnustaminen on viisauden alku, sanoo Alho.
– Voisiko politiikkatoimista olla hyötyä syntyvyyden kasvattamisessa?
Juha Alho on epäilevä. Tutkimuskirjallisuudesta ei löydy näyttöä tehokkaista toimista syntyvyyden kasvattamiseksi Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa.
Lisätiedot
Juha Alho, puh. 0400 271332, juha.mikko.alho [at] gmail.com
Tarmo Valkonen, Etla, puh. 050 329 6014, tarmo.valkonen [at] etla.fi
Emeritusprofessori Juha Alho on perehtynyt ennusteiden ja mallinnusten laatimiseen mm. työskennellessään tilastotieteen professorina Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa.
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen on kauppatieteiden tohtori ja taloustieteilijä. Valkonen on tehnyt tutkimusta mm. väestörakenteen muutosten, kansantalouden ja julkisen talouden vuorovaikutuksesta ja työskentelee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa.
Juha Alho ja Tarmo Valkonen ovat mukana LIFECON-tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi LIFECONissa tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. LIFECON hanketta toteuttavat Työterveyslaitos, Etla ja Helsingin yliopiston Väestötieteen ja väestön terveyden instituutti.
LIFECON-hanke on yksi Strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY-ohjelman viidestä hankkeesta. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
