Mitä koronapandemia opetti työpaikoille riskienhallinnasta?

Koronaviruspandemia yllätti suomalaiset työpaikat, mutta toimenpiteisiin ryhdyttiin ripeästi. Työterveyslaitos kokoaa yhdessä työpaikkojen kanssa hyviä käytäntöjä, joilla voi varautua aiempaa paremmin biologisiin riskeihin. Verkkosivuilta löytyy tietoa työturvallisuuden kehittämisestä kiinnostuneille.

Koronaviruspandemia haastoi suomalaisen työelämän, jossa ei ollut laajasti varauduttu biologisiin vaaratekijöihin. Miten hyvin työpaikoilla on pystytty toteuttamaan valtionhallinnon, viranomaisten ja asiantuntijalaitosten ohjeita ja määräyksiä? Entä mistä työpaikat ovat saaneet tukea riskienhallintaan? ”Julkinen viestintä on tietysti vaatinut työpaikoilla tulkintaa. Ohjeistukset ovat ylätasolla, ja niiden toimeenpanemisessa on pitänyt miettiä, mitä tämä tarkoittaa juuri omalla työpaikalla”, sanoo Pia Perttula, joka toimii tutkimuksen vastuullisena johtajana Pandemia ja riskienhallinta -hankkeessa (Paras). Työterveyslaitos selvittää yhdessä työpaikkojen kanssa hyviä keinoja ja käytäntöjä, joilla voi tulevaisuudessa varautua koronapandemian kaltaisiin biologisiin riskeihin. Paras-hankkeen verkkosivuilla julkaistaan tutkimuksen tuloksista ajantasaista tietoa, jotka palvelevat sekä työpaikkoja, työterveyshuollon toimijoita, viranomaisia että muita työelämän asiantuntijatahoja.

Ensimmäiset toimenpiteet tehtiin työpaikoilla omin voimin

Hankkeessa on mukana kuusi työpaikkaa, joiden edustajia parhaillaan haastatellaan. Alustavien huomioiden perusteella koronatilanteen paheneminen osattiin ennakoida. ”Kun tietoa alkoi tulla maailmalta, ryhdyttiin ripeästi toimenpiteisiin. Ensimmäiset askeleet otettiin työpaikoilla varsin varhain”, sanoo erityisasiantuntija Jarmo Vorne Työterveyslaitoksesta. Koronariskiin on suhtauduttu työpaikoilla vakavasti, ja toimenpiteitä on pohdittu monipuolisesti henkilöstön kanssa yhdessä. ”Korona on monivaikutteinen kokonaisuus. Riskinä ei ole vain koronatartunnan saaminen työpaikalla, vaan pandemiasta on seurannut välillisiä vaaratekijöitä, kuten henkistä kuormitusta ja liiketoiminnallisia riskejä. Erityisryhmien ja esimerkiksi etätyön tekijöiden huomioiminen on vaatinut paljon esihenkilötyöltä ja viestinnältä”, Jarmo Vorne sanoo.

Pandemia ja riskien hallinta -hanke

  • Tutkimustuloksista ajankohtaista tietoa julkaistaan hankesivustolla: Pandemia ja riskien hallinta (2021–2023).
  • Pandemia ja riskien hallinta -hankkeessa (Paras) selvitetään ja arvioidaan työpaikkojen oppeja ja kokemuksia koronavirusepidemian vaikutuksista työturvallisuuden hallintaan.
  • Hankkeessa kootaan keinoja ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla työpaikat voivat varautua biologisten tekijöiden aiheuttamiin riskeihin.
  • Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.

Lisätiedot

  • tutkimuksen vastuullinen johtaja, vanhempi tutkija Pia Perttula, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0499, etunimi.sukunimi [at] ttl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]ttl[dot]fi)
  • tutkimushankkeen projektipäällikkö, tuotepäällikkö Tiina-Mari Monni, Työterveyslaitos, puh. 050 433 1607, etunimi.sukunimi [at] ttl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]ttl[dot]fi)

Tutustu myös

Jaa sisältö somessa!