– Kun maahanmuuttajista keskustellaan, unohdetaan helposti, että meillä on myös paljon Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia ja paluumuuttajia. He kohtaavat usein samanlaisia haasteita työpaikallaan kuin tuoreemmatkin vast’ikään maahanmuuttaneet, muistutti erikoistutkija Sari Vanhanen.
– On tärkeää, että ihminen voi tuntea kuuluvansa työyhteisöön. Työyhteisön vastaanottavuus koskee kaikkia uusia työntekijöitä, mutta korostuu erityisesti maahanmuuttajilla. Kuulumisen tunne ja arvostuksen kokemus ovat koko työyhteisön resursseja ja parantavat kaikkien työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Osallisuuden ja kuuluvuuden kokemuksen luomisessa kyse on työyhteisön käytännöistä, vuorovaikutuksesta, viestinnästä, johdon ja lähiesihenkilön roolista sekä tunnetoimijuudesta. Tunnetoimijuudella tarkoitetaan kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, miten tunteet vaikuttavat työelämässä ja organisaation toiminnassa.
Sari Vanhanen esitteli webinaarissa työyhteisön osallisuuden haasteisiin liittyvää tutkimusta, jota on tehty Mobile Futures -hankkeessa.
Maahanmuuttajien työkyky hoiva-alalla on usein parempi kuin valtaväestön
Tutkimusprofessori Ari Väänäsen esittelemässä tutkimuksessa paneuduttiin maahanmuuttajataustaisen väestön ja valtaväestön työkyvyttömyyteen hoiva-alalla. Tutkimus on tehty LIFECON-hankkeen ja Helsingin yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön yhteistyönä. Tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Tutkimuksen tulos hieman yllätti. Etenkin Afrikan ja Aasian maista sekä Venäjän ja Balkanin maista muuttaneilla maahanmuuttajilla oli selvästi vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja kuin valtaväestön työntekijöillä. Kolmen vuoden seurantajaksolla Suomessa syntyneistä hoiva- ja hoitotyöntekijöistä 35 prosentilla oli vähintään yksi yli kymmenen päivää kestänyt sairauspoissaolojakso, kun esimerkiksi Afrikan ja Aasian maista muuttaneilla vastaava luku oli vain 21 prosenttia.
– Tuloksia selittää muun muassa niin sanottu terveen maahanmuuttajan vaikutus. Etenkin kauempaa muuttaneet ovat usein terveempiä kuin valtaväestö, kertoo Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
– Toisaalta EU:n ulkopuolisista maista tulevat voivat käyttää säästeliäästi oikeuttaan sairauspäivärahaan, koska eivät tunne hyvin järjestelmäämme tai kokevat pelkoa työpaikan menetyksestä.
Jatkossa kun maahanmuuttajien tekemä hoivatyö lisääntyy ja työyhteisöt monikulttuuristuvat, on maahanmuuttajien työkyvyn ylläpito yhä tärkeämpää.
Ihminen ei ole vain paketti tai numero, vaan hänellä on elämä ympärillä
”Maahanmuuttajat työelämässä” oli aiheena selvästi kiinnostava ja ajankohtainen, sillä webinaariin oli ilmoittautunut lähes 400 henkilöä ja linjoillakin kuulijoita oli 250. Osallistujat jakoivat chatissa ahkerasti linkkejä erilaisiin maahanmuuttajien ja työnantajien tueksi tehtyihin aineistoihin. Keskustelussa nousi esiin kielitaitovaatimusten lisäksi mm. organisaatioiden kyky ja halu vastaanottaa maahanmuuttajia. Meillä on vielä paljon parannettavaa niin yksilöiden kuin työyhteisöjenkin asenteissa ja maahanmuuttaneiden tilanteen ymmärtämisessä.
– Ihminen ei ole vain paketti tai numero, vaan hänellä on elämä ympärillä, kiteytti Sari Vanhanen ajatuksensa tilaisuuden päätteeksi.
Webinaarin tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan.
Seuraava Demography Talks -webinaari on 7.11.2023 ja sen aiheena on Muuttoliike Suomessa ja alueelliset erot.
Lisätiedot
- Susan Kuivalainen, Demography-ohjelman johtaja, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2184 susan.kuivalainen [at] etk.fi
- Sari Vanhanen, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti, (Mobile Futures -hanke), puh. 040 163 4890, sari.vanhanen [at] migrationinstitute.fi
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos (LIFECON-hanke), puh. 050 511 0530, ari.vaananen [at] ttl.fi
Tutustu
- Tiedote: Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja
- LIFECON-hanke
- Mobile Futures -hanke
- DEMOGRAPHY-ohjelma
