Osatyökykyisen henkilön on mahdollista suoriutua työstä, jos työkyvyn heikkenemisen merkit on havaittu varhain ja oikeanlaiset työkyvyn tukitoimet on löydetty. Helpottamalla työhön osallistumista ja työllistymistä voidaan nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria. Osatyökykyisyys voi myös vaihdella työuran eri vaiheissa.
– Tässä tiedolla on suuri merkitys. Ammattilaisella tulee olla tietoa henkilön senhetkisestä työkyvystä, jotta työ- ja työllistymiskykyä voidaan aidosti tukea, eivätkä sairauspoissaolot pitene tarpeettomasti, sanoo hankkeen projektipäällikkö Sari Nissinen Työterveyslaitoksesta.
Tietojen vaikea saatavuus ja erot kirjaamiskäytännöissä vaikeuttavat yhteistyötä
Hankkeen kyselytutkimuksessa selvitettiin, millaista tietoa osatyökykyisen palvelupolulla työskentelevien ammattilaisten käytettävissä on, ja miten tiedonvaihto sujuu ammattilaisten välillä.
- Suurin osa ottaa työkykyyn tai työllistymiskykyyn liittyvät asiat puheeksi potilaansa kanssa.
- Ammattilaisilla oli yleensä tiedot henkilön terveydestä ja sairaudesta, mutta harvemmin tietoa työkyvystä.
- Tiedonlähteistä tärkeimpiä olivat asiakkaan mukanaan tuomat asiakirjat, kuten lääkärin laatima B-lausunto.
Kyselyssä kävi myös ilmi, että tarvittavat asiakas- ja potilastiedot ovat hajallaan eri tietojärjestelmissä.
- Ammattilaisilla oli käytettävissä yleensä vain omassa organisaatiossa tuotettu tieto.
- Tarvittavien tietojen hankkiminen toisesta organisaatiosta koettiin vaikeaksi.
- Tiedon hyödyntämistä hankaloittivat myös vaikeat tiedonhankintapolut, erot kirjaamiskäytännöissä, tietosuojan toteuttamisen haasteellisuus, yhteisen asiakassuunnitelman puuttuminen ja kiire.
Toimintamallissa korostuvat yhtenäiset käytännöt tiedon siirtämisessä
Hankkeen työpajoissa saatujen tulosten avulla laadittiin työ- ja työllistymiskykytiedon hyödyntämisen toimintamalli, jossa korostuu käytettävissä oleva tieto. Tiedon avulla ammattilainen voi muodostaa realistisen käsityksen osatyökykyisen palvelutarpeesta.
Oleellista on, että tarvittavat tiedot siirtyvät sujuvasti ammattilaisten välillä. Asiakkaan ei tarvitse selvittää asioitaan uudestaan, jos tiedot on järjestelmään kirjattu aiemmin toisen ammattilaisen toimesta. Ideaalitilanteessa työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut toteutuisivat rinnakkain. Tällä hetkellä ne toteutuvat usein peräkkäisinä palveluina.
– Yhtenä ratkaisuna tietojen sujuvampaan siirtymiseen ammattilaisten välillä voi olla Omakanta-palvelu, jossa jatkossa on tarkoitus näkyä yhä laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoa. Omakanta myös kulkee helposti potilaan mukana, kertoo Sari Nissinen.
Tiedon hyödyntämistä edistävät myös asiakkaan oma aktiivisuus, ammattilaisten ajantasaiset yhteystiedot ja hyvin suunniteltu työkyvyn tuen prosessi.
TykyData-hankkeen loppuraportti
- Tutustu TykyData-hankkeen loppuraporttiin.
Lisätiedot
- projektipäällikkö Sari Nissinen, Työterveyslaitos, sari.nissinen [at] ttl.fi (sari[dot]nissinen[at]ttl[dot]fi), puh. 043 825 2435
