Työterveyslaitoksen uutinen 30.9.2024
Työelämän laadusta uutisoidaan pääsääntöisesti neutraalisti tai positiivisesti: suomalaismedian artikkelista neutraaleja on 39 %, positiivisia 36 % ja negatiivisia 25 %.
Positiivisinta työelämäpuhetta mediassa käydään aiheissa, jotka liittyvät eri-ikäisten työuriin, kuten nuorten kesätöihin ja eläkeikäisten työskentelyyn.
Työhyvinvointi ja johtaminen saavat muita teemoja enemmän myös kielteistä julkisuutta.
– On syytä miettiä, miksi työhyvinvointi kääntyy sanastossamme niin helposti työpahoinvoinniksi? Miksi julkisessa keskustelussa työ kääntyy usein kuormituspuheeksi eikä voimavaraksi? kysyy TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitoksesta.
Tulokset perustuvat TYÖ2030-ohjelman tilaamaan media-analyysiin, jossa analysoitiin vuosien 2019 ja 2023 työelämäkirjoittelua. Analyysissä työelämää koskeva keskustelu rajattiin aihepiireihin, jotka liittyvät työelämän laatuun ja kehittämiseen. Lainsäädäntöön ja politiikkaan liittyvät aiheet suljettiin pois.
Lähes neljännes työelämää käsittelevistä uutisista perustuu tutkimuksiin
Analyysin pohjalta mediassa syntyy monipuolinen kuva työelämästä: aihetta käsitellään mediassa monesta eri näkökulmasta, ja jutuissa hyödynnetään erilaisia lähteitä. Eniten mediassa kirjoitettiin työllistymiseen liittyvistä teemoista, esimerkiksi työvoimapulasta.
Tutkimustiedon hyödyntäminen on lisääntynyt, ja vuonna 2023 lähes neljännes työelämäaiheisista jutuista perustui tutkimuksiin. Tutkimustietoa käsitellään mediassa neutraalisti, kun taas yksilöiden kokemuksiin perustuvat jutut ovat useammin positiivisia.
– On tärkeää, että ongelmista puhuttaessa tuodaan esille myös ratkaisuja, jotta esimerkiksi nuorten työelämäkuva ei muodostu liian yksipuoliseksi. Vastuu monipuolisesta työelämäpuheesta on meillä kaikilla, Sanna Kulmala sanoo.
Nuoriin liittyviin näkökulmiin kaivataan monipuolisuutta
Nuorten näkökulma työelämästä näyttäytyy mediassa lähinnä kesätyöaiheina: reilusti yli puolet kaikesta nuoriin liittyvästä työelämäkirjoittelusta liittyy kesätöihin.
Vaikka nuorten mielenterveyden ja jaksamisen haasteet tuntuvat nousevan mediassa esiin muuten melko paljon, työelämään liittyvissä aiheissa niiden osuus on vain pieni (2 %).
– Olisi tärkeää, että nuoret saisivat äänensä paremmin kuuluviin muutenkin kuin kesätyöntekijöinä. Esimerkiksi työelämässä vasta aloittaneet tai aloittamassa olevat nuoret ovat kärsineet erityisesti etätyön yleistymisestä, sillä työelämätaidot ovat vasta muodostumassa, Kulmala muistuttaa.
"Median kirjoittelulla on iso merkitys, mutta media ei ole yksin vastuussa siitä, miten työelämästä puhutaan. Aiheesta puhutaan myös sosiaalisessa mediassa ja kahvipöydissä. Itse haluaisin kiittää toimittajia siitä, miten vastuullisesti työelämästä kirjoitetaan, se on pääosin monipuolista – työ on voimavara ja edistää jaksamista", Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kommentoi teemaa raportissa.
Tutustu
- Miten puhumme työelämästä? Työelämäpuhe mediassa vuosina 2019 ja 2023 -raportti Julkarissa: Tutustu raporttiin (julkari.fi)
- TYÖ2030-ohjelman tiedote aiheesta: Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä -tiedote
Lisätietoja
- Sanna Kulmala, ohjelmajohtaja, TYÖ2030-ohjelma, sanna.kulmala [at] ttl.fi (sanna[dot]kulmala[at]ttl[dot]fi), p. 040 4116 378
