Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta epävarmuudesta työpaikoilla on siis ajankohtaista ja ennen julkaisematonta tutkittua tietoa. Miten Suomi voi? -seurantatutkimus perustuu osaltaan työssäkäyville säännöllisin väliajoin esitettyihin kysymyksiin. Vastaukset antavat uutta tietoa jo vuoden kestäneen sodan vaikutuksista.
– Yli puolet työssäkäyvistä koki viime vuonna maailman tapahtumien heikentäneen turvallisuuden tunnettaan, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta. Kaltiainen on työskennellyt Miten Suomi voi? -tutkimuksen parissa sen alullepanosta lähtien, ennen koronapandemian julistamista.
Miten maailman tapahtumien epävarmuus sitten käytännössä näkyy työpaikoilla?
– Se voi heijastua suurempana epävarmuuden tunteena, suurempana työuupumusoireiluna ja matalampana työkykynä. Näemme tutkimuksessa, että mitä parempi työhyvinvointi ja voimavarat, sitä vähemmän turvallisuuden tunteen heikentymistä havaitaan.
Mitä työnantajilta erityisesti tarvitaan, kun maailman kriisit koettelevat turvallisuuden tunnetta?
– Luottamuksellista ilmapiiriä. Myös haastavista asioista voidaan keskustella. Reilua ja arvostavaa kohtelua, niin että pidetään yllä inhimillistä pääomaa ja hyvää siellä työssä, Kaltiainen suosittelee.
Yleinen elämäntyytyväisyys on heikentynyt sotavuonna
Seurantatutkimuksessa on pureuduttu myös yleiseen elämäntyytyväisyyteen, johon kriisit voivat osaltaan vaikuttaa. Tutkimus osoittaa, että yleinen elämäntyytyväisyys on heikentynyt vuoden 2022 aikana ja erityisesti alemmalla koulutustasolla. Ukrainassa käytävään sotaan tällä kehityksellä on ainakin ajallinen yhteys.
– Kriiseissä erityisesti he, joilla on enemmän voimavaroja, pärjäävät paremmin. Sosioekonominen asema voi heijastella tätä. Koulutustaso taas puolestaan korreloi sosioekonomisen aseman kanssa, Kaltiainen toteaa.
Samalla on muistettava, että turvallisuuden tunne perustuu kunkin ihmisen henkilökohtaisiin kokemuksiin, ja työelämässä kokemuksiin vaikuttavat monenlaiset tekijät.
Miten Suomi voi? -tutkimuksen seuraava tulosjulkistus on 9.3.2022. Silloin kerrotaan tarkkoja lukuja edellämainituista havainnoista ja laajemminkin työhyvinvoinnin kehittymisestä. Katso erikoistutkija Janne Kaltiaisen haastattelu kokonaisuudessaan.
